1972

Tapahtumia

tammikuu

• 1. tammikuuta – Espoo, Kauniainen ja Kankaanpää muuttuivat kaupungeiksi, Huittinen, Kokemäki ja Parkano kauppaloiksi ja Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaa-niminen kauppala. Ahlaisten kunta liitettiin Porin kaupunkiin, Ikaalisten maalaiskunta Ikaalisten kauppalaan ja Teiskon kunta Tampereen kaupunkiin.
• 2. tammikuuta – Suomessa alkoivat ennenaikaiset eduskuntavaalit. Eduskunta oli hajotettu lokakuussa 1971.
• 4. tammikuuta – Itävaltalaisesta Kurt Waldheimista tuli Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri.
• 5. tammikuuta – NASA julkaisi suunnitelman avaruussukkulan kehittämiseksi.
• 8. tammikuuta – Pakistanin hallitus ilmoitti, että maan entinen johtaja Yahya Khan oli asetettu kotiarestiin.
• 9. tammikuuta – RMS Queen Elizabeth tuhoutui tulipalossa Hongkongin satamassa.
• 14. tammikuuta – Tanskan kuningas Fredrik IX kuoli Kööpenhaminassa. Hänen tyttärensä, kruununprinsessa Margareeta julistettiin kuningattareksi seuraavana päivänä.
• 20. tammikuuta – Tohtori Ahti Karjalainen ehdotti, että mahdollisuudet presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamiseksi olisi lähiaikoina selvitettävä puolueiden kesken.^[1] Kekkonen oli ilmoittanut vuoden 1968 vaalien yhteydessä, ettei hän aio enää asettua ehdokkaaksi kautensa päättyessä vuonna 1974.
• 20. tammikuuta – Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (TPSL) poistettiin puoluerekisteristä puolueen jäätyä ilman kansanedustajia kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa.
• 23. tammikuuta – Koko Istanbul asetettiin kotiarestiin 24 tunniksi.
• 26. tammikuuta – Jugoslavian JAT:n DC-9-32, lento 364 Kööpenhaminasta Zagrebiin räjähti ilmassa DDR:n ja Tšekkoslovakian rajan lähellä. Koneen jäänteet putosivat Srbská Kameniceen. 10 km:n pudotuksesta selviytyi lentoemäntä Vesna Vulović.^[2]
• 28. tammikuuta – WSOYn pääjohtaja Hannu Tarmio ilmoitti sanoutuvansa irti yhtiön palveluksesta. Taustalla olivat Tarmion ja yhtiön hallintoneuvoston välille syntyneet kiistat. Hallintoneuvosto kaavaili Tarmion seuraajaksi yhtiön aiempaa kirjallista johtajaa, professori Eino E. Suolahtea, joka kuitenkin kieltäytyi Tarmion erosta nousseen kohun vuoksi.
• 30. tammikuuta – Verisunnuntai Pohjois-Irlannissa: brittiarmeija surmasi 13 katolista marssijaa.

helmikuu

• 1. helmikuuta – Uusi eduskunta valitsi puhemieheksi SDP:n Rafael Paasion, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Keskustapuolueen Johannes Virolaisen ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Olavi Lähteenmäen.
• 2. helmikuuta – Brittien vastaisia mellakoita järjestettiin Irlannissa. Britannian lähetystö poltettiin Dublinissa.
• 3. helmikuuta – XI talviolympialaiset alkoivat Sapporossa Japanissa. Suomi jäi ensimmäisen kerran kultamitalitta.
• 4. helmikuuta – Mariner 9 -luotain lähetti valokuvia Marsista.
• 4. helmikuuta – Kaikki Pohjoismaat tunnustivat Bangladeshin.
• 7. helmikuuta – SMP:n taktikoinnin johdosta porvarienemmistöinen Eduskunta sai sosialistienemmistöiset valiokunnat. Tilanne korjattiin täydennysvaalilla.
• 8. helmikuuta – SMP:n puheenjohtaja Veikko Vennamo tarjosi SDP:lle ja SKDL:lle hallitusyhteistyötä sanoen, että ”eduskunnassa ei ole enää porvarillista enemmistöä”.
• 10. helmikuuta – TPSL hyväksyttiin takaisin puoluerekisteriin sen kerättyä vaaditut 5 000 kannattajakorttia.
• 16. helmikuuta − Valtion elokuvatarkastamo kielsi norjalais-yhdysvaltalaisen, Aleksandr Solženitsynin romaaniin perustuneen elokuvan Ivan Denisovitšin päivä esittämisen Suomessa, koska sen pelättiin vahingoittavan Suomen ja Neuvostoliiton suhteita.
• 21. helmikuuta – Neuvostoliiton miehittämätön avaruusalus Luna 20 laskeutui Kuuhun tuoden paluumatkallaan näytteitä kuukivistä.
• 21. helmikuuta – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon matkusti viralliselle vierailulle Kiinaan ja tapasi vielä samana päivänä maan johtajan Mao Zedongin ja pääministeri Zhou Enlain.
• 22. helmikuuta − Pohjoismaiden neuvoston 20. istunto alkoi Helsingissä. Kokouksessa esitettiin tupakan mainonnan kieltämistä kaikissa Pohjoismaissa.
• 23. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Teuvo Auran II hallitukselle ja nimitti Rafael Paasion II hallituksen. Paasion hallitus sai kansan suussa nimen ”nappulaliiga”, koska siinä oli mukana useita nuoria ministereitä, muun muassa vain 26-vuotias opetusministeri Ulf Sundqvist.
• 27. helmikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Kurt Waldheim nimitti varatuomari Helvi Sipilän YK:n sosiaaliasioiden apulaispääsihteeriksi.
• 28. helmikuuta − San Josessa Kaliforniassa alkoi oikeudenkäynti professori Angela Davisia vastaan. Häntä syytettiin osallisuudesta murhaan sekä salaliittoon ja sieppaukseen, joiden yhteydessä neljä ihmistä oli saanut surmansa.
• 29. helmikuuta – Tohtori V. J. Sukselainen valittiin eduskunnan puhemieheksi Rafael Paasion tilalle. Ensimmäinen varapuhemies Johannes Virolainen luopui paikastaan ja hänen tilalleen valittiin SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Esko Niskanen.

maaliskuu

• 1. maaliskuuta – Rooman klubi julkaisi raporttinsa Kasvun rajat.
• 1. maaliskuuta – Ilmailuhallitus aloitti toimintansa.
• 2. maaliskuuta – Pioneer 10 -luotain laukaistiin matkaan.
• 2. maaliskuuta – Jean-Bédel Bokassasta tuli Keski-Afrikan tasavallan presidentti.
• 3. maaliskuuta – Islannin presidentti Kristján Eldjárn saapui valtiovierailulle Suomeen.
• 10. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Turun ja Porin läänin uudeksi maaherraksi SDP:n kansanedustajan Sylvi Siltasen, josta tuli Suomen ensimmäinen naismaaherra. Siltasen tilalle eduskuntaan tuli hallitusneuvos, oikeustieteen lisensiaatti Jacob Söderman.
• 14. maaliskuuta – Tanskalainen matkustajakone syöksyi vuorenrinteeseen lähellä Dubaita Arabiemiraateissa, jolloin 112 ihmistä, joukossa kolme suomalaista, sai surmansa.
• 17. maaliskuuta – Helsingissä solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus paperi- ja sellutehtaan rakentamisesta suomalaisvoimin Svetogorskiin (Enso). Suomen edustajana sopimuksen allekirjoitti ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamo. Sopimuksen arvo oli 270 miljoonaa markkaa.
• 24. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi kirjailija Rabbe Enckellille, historiantutkija Eino Jutikkalalle ja muotoilija Tapio Wirkkalalle akateemikon arvonimen.
• 24. maaliskuuta – WSOY:n yhtiökokous vapautti yhtiön hallintoneuvoston tehtävistään niukalla ääntenenemmistöllä. Irtisanoutunutta pääjohtajaa Hannu Tarmiota pyydettiin jatkamaan työssään, mihin Tarmio suostui.
• 25. maaliskuuta – Euroviisut järjestettiin Edinburghissa.

huhtikuu

• 1. huhtikuuta – Suomessa tuli voimaan kansanterveyslaki, jonka nojalla maahan perustettiin alueelliset terveyskeskukset.
• 4. huhtikuuta – Yhdysvallat tunnusti Bangladeshin.
• 7. huhtikuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti Valmetin sosiaalijohtajan, entisen kansanedustajan ja ministerin Arvo Pentin Suojelupoliisin päälliköksi.
• 10. huhtikuuta – Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja 70 muuta maata allekirjoittivat biologiset aseet kieltäneen sopimuksen (Biological Weapons Convention).
• 10. huhtikuuta – Maanjäristys surmasi noin 4 000 ihmistä Japanin eteläosassa.
• 16. huhtikuuta – Apollo 16 laukaistiin matkaan.
• 18. huhtikuuta – Keskusteltuaan pääministeri Rafael Paasion kanssa Urho Kekkonen sanoi olevansa valmis jatkamaan presidenttinä myös vuoden 1974 jälkeen, ”mikäli kansan enemmistö katsoo sen parhaaksi”.
• 22. huhtikuuta – Kymmenen säiliövaunua suistui kiskoilta Riihimäen ja Lahden välisellä rataosalla Kärkölän Järvelässä. Kahdesta rikkoutuneesta vaunusta valui maahan 75 000 litraa öljyä.

toukokuu

• 3. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi valtiopäiväjärjestyksen muutoksen, jolla äänioikeusikäraja laskettiin 18 vuoteen.
• 3. toukokuuta – Hallitus torjui kansanedustaja Aili Laitisen ehdotuksen valtion bordellien perustamisesta.
• 4. toukokuuta – Metron koerata otettiin käyttöön Helsingin Herttoniemessä.
• 5. toukokuuta – Kuolemanrangaistus poistettiin eduskunnan päätöksellä kokonaan Suomen rangaistusjärjestelmästä. Kuolemanrangaistus oli nyt kielletty kaikkiaan 22 valtiossa, muiden muassa kaikissa Pohjoismaissa, sekä useissa Yhdysvaltain osavaltioissa.
• 6. toukokuuta − Suomi tunnusti Arabiemiraattien itsenäisyyden.
• 7. toukokuuta − Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto muutti nimensä Työväen ja Pienviljelijäin Sosialistiseksi Liitoksi. Puolueen nimilyhenne säilyi ennallaan. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen toimistopäällikkö Uuno Nokelainen.
• 12. toukokuuta – Kytäjän kartanon omistaja Kai Vähäkallio ampui kolme nuorta telttaansa Kytäjärven rannalla Hyvinkäällä. Hänet vangittiin 13. kesäkuuta hänen tunnustettuaan teon.
• 15. toukokuuta – Demokraattisen puolueen ehdokkuutta Yhdysvaltain presidentinvaaleissa tavoitellutta Alabaman kuvernööri George Wallacea ammuttiin Marylandissa. Poliisi pidätti välittömästi ampujan, 21-vuotiaan Arthur Bremerin. Wallace halvaantui teon vuoksi pysyvästi.
• 16. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi ”arkipyhien” − loppiaisen ja helatorstain − siirtämisen lauantaihin vuoden 1973 alusta. Kirkolliskokous oli tehnyt asiasta päätöksen marraskuussa 1971.
• 19. toukokuuta – 17 ihmistä loukkaantui pommi-iskussa Hampurissa; Punainen armeijakunta ilmoitti olevansa vastuussa.
• 24. toukokuuta – Punaisen armeijakunnan pommi-isku tappoi kaksi yhdysvaltalaissotilasta Heidelbergissa.
• 26. toukokuuta – Richard Nixon ja Leonid Brežnev allekirjoittivat SALT I -sopimuksen Moskovassa.
• 30. toukokuuta – Japanin punainen armeija (日本赤軍) tappoi 24 ihmistä ja haavoitti sataa Lodin lentokentällä Israelissa. Turvallisuusmiehet ampuivat kaksi hyökkääjää ja vangitsivat kolmannen. Palestiinan vapautuksen kansanrintama otti vastuun teosta.

kesäkuu

• 1. kesäkuuta – Irakin öljyvarat kansallistettiin.
• 2. kesäkuuta – Andreas Baader ja muita RAF:n terroristeja pidätettiin Frankfurt am Mainissa.
• 4. kesäkuuta − Yhdysvaltalainen professori ja ihmisoikeusaktivisti Angela Davis vapautettiin kaikista häntä vastaan nostetuista syytteistä.
• 5. kesäkuuta − Tukholmassa alkoi 12-päiväinen YK:n ympäristönsuojelukonferenssi. Pääministeri Olof Palme nosti esille Vietnamin sodan ja korosti nykyaikaisen sodankäynnin aiheuttavan suuria ympäristötuhoja. Kokouksessa päätettiin perustaa YK:lle erityinen ympäristönsuojeluelin.
• 7. kesäkuuta – Suomi ja Neuvostoliitto allekirjoittivat sopimuksen, jonka nojalla neuvostoliittolainen urakoitsija rakentaa maakaasuputken linjalle Imatra–Kouvola–Kotka vuoden 1973 loppuun mennessä.
• 8. kesäkuuta – Länsi-Saksa ja Egypti solmivat uudelleen diplomaattisuhteensa, jotka olivat katkenneet vuonna 1965 Länsi-Saksan solmittua vastaavat suhteet Israelin kanssa.
• 9. kesäkuuta – Ahvenanmaalla juhlittiin maakunnan itsehallinnon 50-vuotispäivää.
• 15. kesäkuuta – Ulrike Meinhof ja muita terroristeja pidätettiin Langenhagenissa.
• 15. kesäkuuta – Yleisradion hallintoneuvosto määräsi pääjohtaja Eino S. Revon virkavapaalle, koska hän ei ollut noudattanut tasapuolisuutta radio-ohjelmissa. Virkavapaus ulottui heinäkuun alusta vuoden loppuun.
• 17. kesäkuuta – Watergate-skandaali: viisi Valkoisen talon työntekijää pidätettiin murrosta demokraattipuolueen toimistoihin Yhdysvalloissa.
• 17. kesäkuuta – Yhdysvallat luovutti Okinawan Japanille.
• 19. kesäkuuta − Korkein hallinto-oikeus vahvisti valtion elokuvatarkastamon Ivan Denisovitšin päivä -elokuvalle ulkopoliittisista syistä helmikuussa määräämän esityskiellon.
• 25. kesäkuuta – Juan Perón valittiin Argentiinan presidentiksi.
• 29. kesäkuuta − Yhdysvaltain korkein oikeus julisti kuolemanrangaistuksen liittovaltion perustuslain vastaiseksi.

heinäkuu

• 9. heinäkuuta – Itä-Saksa syytti Länsi-Saksaa Suomen hallituksen painostamisesta Saksojen tunnustamisessa ja Euroopan turvallisuuskokouksen järjestämisessä. Länsi-Saksan hallitus oli toukokuussa ilmoittanut, ettei Suomi saanut tunnustaa Itä-Saksaa, mikäli se toivoi Helsinkiä Euroopan turvallisuuskokouksen pitopaikaksi.
• 12. heinäkuuta – Opetusministeriö lähetti kouluhallitukselle kirjelmän, jonka mukaan koulut eivät saisi puuttua oppilaiden kuulumiseen poliittisiin järjestöihin eikä poliittisten tunnusten käyttöön vaatetuksessa.
• 18. heinäkuuta – Anwar Sadat karkotti 20 000 Neuvostoliiton neuvonantajaa Egyptistä.
• 19. heinäkuuta − Pääministeri Rafael Paasio esitti presidentti Urho Kekkoselle hallituksensa eronpyynnön. Paasion mukaan vähemmistöhallituksen ”hartiat olivat liian kapeat” Suomen ja EEC:n välisen vapaakauppasopimuksen viemiseen eteenpäin.
• 20. heinäkuuta – Kiina ilmoitti virallisesti entisen puolustusministerin Lin Biaon kuolemasta ja maan johtajan Mao Zedongin murhaamiseen tähdänneestä salaliitosta, jota Lin Biaon kerrottiin johtaneen.
• 21. heinäkuuta – ”Veriperjantai”, 20 pommia räjähti Belfastin keskustassa (ks. IRA).
• 21. heinäkuuta – SMP:n 18-henkinen eduskuntaryhmä repesi kahtia. Kaksitoista kansanedustajaa hyökkäsi puheenjohtaja Veikko Vennamoa vastaan syyttäen häntä itsevaltaisuudesta puolueessa ja sanoen hänen tehneen toiminnallaan puolueen yhteistyökelvottomaksi sekä oikealle että vasemmalle. Syytösten aiheena oli myös se, että SMP:n kansanedustajat olivat joutuneet sitoutumaan huomattaviin taloudellisiin velvoitteisiin puoluetta kohtaan.
• 22. heinäkuuta – Ruotsi, Islanti, Sveitsi, Itävalta ja Portugali allekirjoittivat vapaakauppasopimukset Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa Brysselissä. Neuvotteluihin osallistuneen Suomen osalta sopimuksen allekirjoittaminen lykättiin.

elokuu

• 4. elokuuta – Brittiläinen rock-muusikko Paul McCartney saapui Wings-yhtyeensä kanssa kahden päivän konserttimatkalle Suomeen.
• 5. elokuuta − Ugandan johtaja Idi Amin ilmoitti, että kaikkien aasialaisten, joilla oli Ison-Britannian passi, oli poistuttava maasta kolmen kuukauden kuluessa, koska nämä ”sabotoivat Ugandan talouselämää”. Karkotettavia oli noin 50 000.
• 8. elokuuta – Suomen yksityisyrittäjäin puoluejärjestö (Syp) merkittiin puoluerekisteriin.
• 11. elokuuta – Vietnamin sota: viimeiset Yhdysvaltain maajoukot vetäytyivät Etelä-Vietnamista.
• 12. elokuuta – SMP piti puoluekokouksensa Kouvolassa. Puheenjohtaja Veikko Vennamo valittiin puolueen ehdokkaaksi seuraaviin presidentinvaaleihin. Vennamo valitutti uudeksi puoluesihteeriksi Urpo Leppäsen ja esti siten entisen puoluesihteerin, puolueen kentän kannattaman Eino Poutiaisen uudelleenvalinnan.
• 16. elokuuta – Marokon kuningasta Hassan II:ta vastaan tehtiin murhayritys maan pääkaupungissa Rabatissa. Yritystä johtanut puolustusministeri Mohammed Oufkir teki itsemurhan vielä samana päivänä.
• 21. elokuuta – Ensimmäinen kuumailmapallo lensi Alppien yli.
• 21. elokuuta – Suomen säästöpankkilaitos täytti 150 vuotta.
• 22. elokuuta – Kansainvälinen olympiakomitea kielsi Rhodesian osallistumisen Münchenin olympialaisiin sen harjoittaman rotuerottelun vuoksi.
• 25. elokuuta – Kiina esti veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvostossa Bangladeshin hyväksymisen YK:n jäseneksi.
• 26. elokuuta – XX kesäolympialaiset alkoivat Münchenissä.

syyskuu

• 1. syyskuuta – Bobby Fischer voitti Reykjavíkissa ensimmäisenä yhdysvaltalaisena šakin maailmanmestaruuden kukistettuaan Boris Spasskin.
• 3. syyskuuta – Lasse Virén voitti 10 000 m:n juoksun ME-ajalla Münchenin olympialaisissa.
• 5. syyskuuta – Kalevi Sorsan hallitus aloitti työnsä.
• 5. syyskuuta – Pohjois-Karjala-projekti alkoi. Suomalaisten miesten keskimääräinen elinikä oli todettu yhdeksi Euroopan alhaisimmista (65–66 vuotta). Syynä tähän olivat tupakoinnin, liikunnan puutteen ja epäterveellisen ruokavalion aiheuttamat sydän- ja verisuonitaudit. Ongelma oli erityisen vaikea Itä-Suomessa.
• 5. syyskuuta – Münchenin verilöyly alkoi: 11 israelilaista urheilijaa kuoli, kun ”Musta syyskuu” valtasi olympiakylän.
• 6. syyskuuta – Ruoppaaja Nostaja kaatui ja upposi kovassa merenkäynnissä Pietarsaaren edustalla. Aluksen työntekijöistä 16 hukkui ja vain viiden onnistui pelastautua.
• 8. syyskuuta – SMPn eduskuntaryhmä hajosi, kun 12 edustajaa poistui ryhmäkokouksesta.
• 8. syyskuuta − Israelin ilmavoimien lentokoneet hyökkäsivät Syyrian ja Libanonin alueilla olleita arabitukikohtia vastaan, jolloin liki 200 ihmistä kuoli tai loukkaantui. Iskua pidettiin kostona Münchenin verilöylystä.
• 8. syyskuuta − Tanskan kansankäräjät hyväksyi maan liittymisen EEC:n jäseneksi vuoden 1973 alusta.
• 10. syyskuuta – Lasse Virén voitti 5 000 m:n juoksun ja Pekka Vasala 1 500 m:n juoksun Münchenin olympialaisissa.
• 14. syyskuuta – Länsi-Saksa ja Puola solmivat diplomaattisuhteet.
• 15. syyskuuta − SDP:n kansanedustaja Veikko Helle valittiin eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi Esko Niskasen siirryttyä valtiovarainministeriksi.
• 17. syyskuuta – Uganda ilmoitti, että sen alueella on tansanialaisjoukkoja.
• 21. syyskuuta – Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos asetti koko maan poikkeustilaan.
• 25. syyskuuta – Norjalaiset torjuivat maansa EEC-jäsenyyden neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä.
• 29. syyskuuta − Kiina ja Japani lakkauttivat maiden välisen sotatilan ja solmivat diplomaattisuhteet. Japani tunnusti Kiinan kansantasavallan hallituksen ainoaksi Kiinan lailliseksi hallitukseksi, minkä seurauksena Taiwan katkaisi diplomaattisuhteensa Japaniin.
• 30. syyskuuta – Ruotsissa vihittiin käyttöön Euroopan pisin maantiesilta, joka yhdistää Öölannin mantereeseen. Kalmarin salmen ylittävän runsaan kuuden kilometrin pituisen sillan rakennustyö kesti neljä ja puoli vuotta.

lokakuu

• 1. lokakuuta – Viimeiset raitiovaunut lopettivat liikennöintinsä Turussa.
• 1. lokakuuta – Suomessa alkoivat kunnallisvaalit. Parhaiten menestyivät SDP ja Kokoomus, pahimmat tappiot kärsivät SMP ja TPSL.
• 4. lokakuuta – SMP:n puoluehallitus syytti kahta puolueen kansanedustajaa, Heikki Kainulaista ja Mauno Kurppaa SMP:n hajottamisesta ja päätti, etteivät he saa kahteen kuukauteen osallistua eduskuntatyöhön. Seuraavana päivänä puoluehallitus teki saman päätöksen vielä kahden muun kansanedustajan, Lauri Linnan ja Artturi Niemelän osalta. Päätösten kohteina olleet kansanedustajat pitivät päätöksiä puolueen sääntöjen vastaisina.
• 7. lokakuuta – SMP:n puoluehallitus katsoi 12 niskuroivan kansanedustajan eronneen puolueesta ja julisti jäljelle jääneen kuuden henkilön ryhmän SMP:n ainoaksi eduskuntaryhmäksi.
• 13. lokakuuta – Andien lento-onnettomuus: Uruguaysta Chileen rugby–joukkueen pelaajia kuljettanut lentokone putosi Andeilla. Onnettomuudesta säilyi hengissä 16 ihmistä, jotka löydettiin vasta 20. joulukuuta. Selviytyneet olivat joutuneet syömään törmäyksessä menehtyneiden ruumiita selvitäkseen hengissä.
• 14. lokakuuta – SMP:n sisäinen kriisi kärjistyi, kun puolue-edustajisto erotti Heikki Kainulaisen ja Mauno Kurpan puolueesta.
• 14. lokakuuta − Suomalaisen teatterin satavuotisjuhlavuoden kaksipäiväinen pääjuhla alkoi Porissa.
• 16. lokakuuta – Maailman Luonnonsäätiön (WWF) Suomen osasto perustettiin.
• 16. lokakuuta – "Creedence Clearwater Revival" -yhtye hajosi lopullisesti.
• 17. lokakuuta – SMP:n eduskuntaryhmä hajosi lopullisesti.
• 24. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti viralliselle vierailulle Alankomaihin.
• 25. lokakuuta – SMP:n ryhmähuone eduskuntatalossa jaettiin väliseinällä kahtia.^[3]
• 28. lokakuuta – SDP, Keskustapuolue ja SKDL pääsivät yhteisymmärrykseen presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla. Tämä asia niputettiin yhteen Suomen EEC-sopimuksen kanssa.
• 29. lokakuuta – Musta syyskuu kaappasi Lufthansan koneen Turkin yllä ja vaati kolmen jäsenensä vapautusta.
• 31. lokakuuta – Ruotsalaisessa Dagens Nyheterissä, norjalaisessa Dagbladetissa ja suomalaisessa Vasabladetissa julkaistiin toimittaja Tor Högnäsin laatima artikkeli, jossa selostettiin presidentti Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton johdon Zavidovossa Moskovan lähistöllä elokuun lopulla käymiä salaisia keskusteluja.
• 31. lokakuuta – Eduskunta määräsi puhemiesneuvoston ehdotuksesta SMP:n puheenjohtajan, kansanedustaja Veikko Vennamon järjestysrikkomusten vuoksi kahden viikon työskentelykieltoon. Tätä eduskunnan ankarinta sisäistä kurinpitokeinoa oli aiemmin käytetty vain kahdesti. Vennamo oli syyttänyt puhemiesneuvostoa ja eduskunnan virkamiehiä ”seteliselkärankaisiksi” nimeämänsä SMP:n opposition suosimisesta ja virkavelvollisuuksien rikkomisesta.

marraskuu

• 1. marraskuuta – Ajovalojen käyttö moottoriajoneuvoissa kaikkina vuorokaudenaikoina tuli Suomessa pakolliseksi 31. maaliskuuta 1973 saakka.
• 3. marraskuuta – Hallitus päätti, että Suomi antaa humanitaarista apua Vietnamille rauhan palattua alueelle.
• 11. marraskuuta – Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf täytti 90 vuotta. Syntymäpäiväjuhliin osallistuivat muun muassa kaikkien muiden Pohjoismaiden valtionpäämiehet.
• 13. marraskuuta – Voimakkaat myrskyt koettelivat Länsi-Eurooppaa ja Britteinsaaria; 50 ihmistä kuoli.
• 16. marraskuuta – Metsäteollisuusyhtiö Enso-Gutzeit vietti satavuotisjuhlansa.
• 17. marraskuuta – Juan Perón palasi 17-vuotisesta maanpaosta Argentiinaan.
• 21. marraskuuta − Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen valmistelevat neuvottelut alkoivat suurlähettilästasolla Espoon Dipolissa.
• 24. marraskuuta – Suomi tunnusti molemmat Saksat.
• 24. marraskuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Grels Teir nimitettiin Valtiokonttorin pääjohtajaksi eläkkeelle siirtyvän Esa Kaitilan tilalle. Teirin paikan hallituksessa peri Jan-Magnus Jansson.
• 25. marraskuuta – Liberaalinen Kansanpuolue ilmoitti vastustavansa presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamista poikkeuslailla. Seuraavana päivänä kansanedustaja Georg C. Ehrnroothin johtama Ruotsalaisen kansanpuolueen oikeistosiipi antoi saman julkilausuman.

joulukuu

• 3. joulukuuta – SDP ja TPSL pääsivät sopimukseen puolueiden yhdistymisestä. Yhdistymissopimus allekirjoitettiin seuraavana päivänä. Tämä merkitsi sosialidemokraattien 15 vuotta kestäneen hajaannuksen päättymistä. TPSL:n oppositio vastusti puolueiden yhdistymistä.
• 5. joulukuuta − Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat juoksija Lasse Virénin vuoden parhaaksi urheilijaksi.
• 6. joulukuuta – Suomen Kristillinen Liitto ilmoitti vastustavansa presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamista poikkeusmenettelyllä.
• 6. joulukuuta – Itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestettiin poikkeuksellisesti Finlandia-talossa presidentinlinnassa käynnissä olleiden korjaustöiden vuoksi.
• 7. joulukuuta – Filippiinien presidentin Ferdinand Marcosin puoliso Imelda Marcos yritettiin murhata puukottamalla. Turvallisuusmiehet ampuivat puukottajan, insinööri Carlito Dimaalin.
• 7. joulukuuta – Apollo 17 laukaistiin matkaan. Lento on toistaiseksi viimeinen Kuuhun laskeutunut miehitetty avaruuslento.
• 8. joulukuuta – SMP:stä eronnut 12 kansanedustajan ryhmä järjestäytyi Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen eduskuntaryhmäksi.
• 8. joulukuuta – Varapuhemies Veikko Helle poisti SMP:n kansanedustajan J. Juhani Kortesalmen eduskunnan puhujapöntöstä kansanedustajalle sopimattoman esiintymisen vuoksi. Kortesalmi oli syyttänyt presidentti Urho Kekkosta osallisuudesta SMP:n hajoamiseen.
• 10. joulukuuta – Viiden neuvostosotilaan ilmoitettiin saaneen surmansa Neuvostoliiton ja Kiinan joukkojen yhteenotossa maiden välisellä rajalla Kazakstanissa.
• 13. joulukuuta – 34 poikkeuslain vastustajaa lähetti presidentti Urho Kekkoselle kirjelmän, jossa hänen toivottiin estävän ”kansalaisten syrjään sysäämisen” presidentin vaalissa. Kirjelmän olivat allekirjoittaneet muiden muassa Göran von Bonsdorff, Adolf Ehrnrooth, Erik von Frenckell, Matti Kuusi, Lauri Pihkala ja L. A. Puntila.
• 14. joulukuuta – Urho Kekkonen perui lupauksensa olla käytettävissä tasavallan presidenttinä vuoden 1974 jälkeen. Kekkonen perusteli lausuntoaan Zavidovo-vuodolla, jonka vuoksi hän katsoi menettäneensä Neuvostoliiton luottamuksen.
• 14. joulukuuta – Willy Brandt valittiin uudelleen Saksan liittokansleriksi.
• 16. joulukuuta – LKP ja RKP peruivat aiemmat kielteiset kantansa ja taipuivat kannattamaan presidentin toimikauden pidentämistä poikkeuslailla.
• 18. joulukuuta – Yhdysvallat aloitti kiivaat Pohjois-Vietnamin pommitukset painostaakseen maan johtoa rauhaan. Hanoin kaupunkiin pudotettiin vajaan kahden viikon aikana 40 000 tonnia pommeja, jolloin siellä kuoli yli 1 300 ja haavoittui 1 260 siviiliä.
• 19. joulukuuta – Kaikki muut eduskuntapuolueet paitsi SMP ja Suomen Kristillinen Liitto pyysivät Urho Kekkosta jatkamaan presidenttinä vuoden 1974 jälkeen.
• 20. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja pääministeri Kalevi Sorsa matkustivat Moskovaan, jossa he osallistuivat Neuvostoliiton 50-vuotisjuhliin. Vierailun aikana todettiin, ettei Zavidovo-vuoto ollut haitannut maiden välisiä suhteita.
• 21. joulukuuta – Saksan liittotasavalta ja Saksan demokraattinen tasavalta tunnustivat toisensa.
• 21. joulukuuta – Opetusministeriön kouluneuvos Erkki Aho valittiin kouluhallituksen uudeksi pääjohtajaksi eläkkeelle siirtyvän Reino Oittisen tilalle.
• 21. joulukuuta – Oikeuskansleri Risto Leskinen määräsi aloitettavaksi tutkimukset siitä, miten presidentti Urho Kekkosen laatima salainen muistio Zavidovossa käydyistä keskusteluista oli vuotanut julkisuuteen.
• 22. joulukuuta – Kaksi ihmistä sai surmansa Autoliiton omistaman Leppilammen hotellin tuhonneessa tulipalossa Tammelassa.
• 23. joulukuuta – Ruotsin pääministeri Olof Palme sanoi Yhdysvaltain toiminnan Pohjois-Vietnamissa olevan eräänlaista kidutusta ja vertasi sitä natsien toisen maailmansodan aikana suorittamiin joukkomurhiin. Yhdysvallat kutsui Palmen lausunnon vuoksi suurlähettiläänsä kotiin Tukholmasta 27. joulukuuta.
• 23. joulukuuta – Noin 80 prosenttia Nicaraguan pääkaupungista Managuasta tuhoutui voimakkaassa maanjäristyksessä. Jopa 12 000 ihmisen arvioitiin saaneen surmansa. Suomen Punainen Risti lähetti materiaalista apua alueelle 40 000 markan arvosta.
• 23. joulukuuta – 40 ihmistä sai surmansa kotimaanlennolla olleen norjalaisen matkustajakoneen syöksyessä maahan lähellä Osloa.
• 24. joulukuuta − Jordanian kuningas Hussein solmi avioliiton jordanialaisen Alia Baha ed Toukanin kanssa.
• 27. joulukuuta – Tampere päätti hakea vuoden 1976 talviolympiakisoja.
• 28. joulukuuta – Suomi tunnusti Pohjois-Vietnamin. Kaikki eduskuntapuolueet SMP:tä lukuun ottamatta vaativat Pohjois-Vietnamin pommitusten lopettamista.
• 28. joulukuuta – Seitsemän puolueen edustajat sopivat presidentti Urho Kekkosen toimikauden pidentämisestä 1. maaliskuuta 1978 saakka.
• 29. joulukuuta – Suomen kansan yhtenäisyyden puolue (SKYP) merkittiin puoluerekisteriin.
• 30. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon määräsi Pohjois-Vietnamin pommitukset lopetettaviksi.
• 31. joulukuuta – Kirjailija Aleksis Kiven kuolemasta tuli kuluneeksi sata vuotta.

tuntematon päivämäärä

• kesäkuu – Irak kansallisti maan öljy-yhtiöt.

• Kim Il-sungista tuli Pohjois-Korean presidentti.
• Stephen Hawking joutui pyörätuoliin.
• Ensimmäinen kotikäyttöön tarkoitettu pelikonsoli, ”Magnavox Odyssey”, tuli markkinoille.
• Footbag-urheilulaji keksittiin.
• Englantilainen kirjailija Richard Adams julkaisi menestysteoksensa Ruohometsän kansa.
• Vuosi 1972 oli Suomen tieliikenteessä kaikkien aikojen tuhoisin. Onnettomuuksissa sai vuoden aikana surmansa 1 135 ja loukkaantui yli 16 000 ihmistä.
• Suomen Autoklubi ja Suomen Autoliitto yhdistyivät Autoliitoksi.

Syntyneitä

tammi-maaliskuu

• 9. tammikuuta – Mat Hoffman, yhdysvaltalainen BMX-pyöräilijä
• 10. tammikuuta – Thomas Alsgaard, norjalainen hiihtäjä (moninkertainen olympiavoittaja ja maailmanmestari)
• 11. tammikuuta – Amanda Peet, yhdysvaltalainen näyttelijätär
• 12. tammikuuta – Espen Knutsen, norjalainen jääkiekkoilija
• 13. tammikuuta – Vitali Štšerbo, valkovenäläinen telinevoimistelija (moninkertainen olympiavoittaja)
• 23. tammikuuta – Marcel Wouda, alankomaalainen uimari
• 26. tammikuuta – Tuomas Heikkilä, suomalainen historioitsija
• 30. tammikuuta – Jennifer Hale, kanadalais-yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
• 30. tammikuuta – Mila Kajas, suomalainen taitoluistelija
• 5. helmikuuta – Mary Donaldson, Tanskan prinsessa
• 11. helmikuuta – Craig Jones, yhdysvaltalainen muusikko ("Slipknot")
• 12. helmikuuta – Owen Nolan, irlantilais-kanadalainen jääkiekkoilija
• 13. helmikuuta – Virgilijus Alekna, liettualainen kiekonheittäjä (olympiavoittaja)
• 13. helmikuuta – Juha Ylönen, suomalainen jääkiekkoilija
• 14. helmikuuta – Ville Räikkönen, suomalainen ampumahiihtäjä
• 15. helmikuuta – Jaromír Jágr, tšekkiläinen jääkiekkoilija
• 16. helmikuuta – Sarah Berkeley (”Sarah Clarke”), yhdysvaltalainen näyttelijätär
• 17. helmikuuta – Billie Joe Armstrong, yhdysvaltalainen laulaja ja kitaristi ("Green Day")
• 17. helmikuuta – Philippe Candeloro, ranskalainen taitoluistelija
• 17. helmikuuta – Pasi Peltonen, suomalainen jääkiekkoilija
• 22. helmikuuta – Michael Chang, yhdysvaltalainen tennispelaaja
• 22. helmikuuta – Claudia Pechstein, saksalainen pikaluistelija (moninkertainen olympiavoittaja)
• 24. helmikuuta – Richard Chelimo, kenialainen kestävyys- ja maastojuoksija (k. 2001)
• 25. helmikuuta – Jaak Mae, virolainen hiihtäjä
• 29. helmikuuta – Antonio Sabato, italialaissyntyinen yhdysvaltalainen näyttelijä
• 2. maaliskuuta – Jokke Kangaskorpi, suomalainen jalkapalloilija (k. 2009)
• 4. maaliskuuta – Jos Verstappen, alankomaalainen Formula 1 -kuljettaja
• 5. maaliskuuta – Luca Turilli, italialainen kitaristi ("Rhapsody of Fire")
• 6. maaliskuuta – Shaquille O'Neal, yhdysvaltalainen koripalloilija
• 6. maaliskuuta – Jaret Reddick, yhdysvaltalainen laulaja ja kitaristi ("Bowling for Soup")
• 10. maaliskuuta – Paraskevi Tsiamita, kreikkalainen yleisurheilija (maailmanmestari)
• 22. maaliskuuta – Cory Lidle, yhdysvaltalainen baseball-pelaaja (k. 2006)
• 22. maaliskuuta – Elvis Stojko, kanadalainen taitoluistelija
• 23. maaliskuuta – Joe Calzaghe, walesilainen nyrkkeilijä

huhti-kesäkuu

• 17. huhtikuuta – Jennifer Garner, yhdysvaltalainen näyttelijä (Alias-televisiosarja)
• 17. huhtikuuta – Jarkko Wiss, suomalainen jalkapalloilija
• 19. huhtikuuta – Vitor Borba Ferreira (”Rivaldo”), brasilialainen jalkapalloilija
• 20. huhtikuuta – Tara Leigh Patrick (”Carmen Electra”), yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
• 2. toukokuuta – Dwayne Johnson (”The Rock”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja show-painija
• 4. toukokuuta – Michael Ryan Pritchard (”Mike Dirnt”), yhdysvaltalainen basisti ("Green Day")
• 5. toukokuuta – Devin Townsend, kanadalainen muusikko
• 6. toukokuuta – Martin Brodeur, kanadalainen jääkiekkoilija
• 8. toukokuuta – Darren Hayes, australialainen laulaja ja lauluntekijä ("Savage Garden")
• 8. toukokuuta – Ray Whitney, kanadalainen jääkiekkoilija
• 19. toukokuuta – Miapetra Kumpula-Natri, suomalainen kansanedustaja
• 20. toukokuuta – Michael Diamond, australialainen ampuja (olympiavoittaja)
• 21. toukokuuta – Christopher Wallace (”The Notorious B.I.G.”), yhdysvaltalainen rap-laulaja (Ready to Die) (k. 1997)
• 23. toukokuuta – Rubens Barrichello, brasilialainen Formula 1 -kuljettaja
• 31. toukokuuta – Antti Niemi, suomalainen jalkapalloilija
• 31. toukokuuta – Frode Estil, norjalainen hiihtäjä (olympiavoittaja)
• 2. kesäkuuta – Wentworth Miller, yhdysvaltalainen näyttelijä (Pako)
• 4. kesäkuuta – Derian Hatcher, yhdysvaltalainen jääkiekkoilija
• 10. kesäkuuta – Susanna Huovinen, suomalainen poliitikko ja ministeri
• 15. kesäkuuta – Marcus Hahnemann, yhdysvaltalainen jalkapallomaalivahti
• 15. kesäkuuta – Hans Erik Dyvik Husby (”Hank von Helvete”), norjalainen laulaja ("Turbonegro")
• 15. kesäkuuta – Andrew Eugene Pettitte (”Andy Pettitte”), yhdysvaltalainen baseball-pelaaja
• 15. kesäkuuta – Natalja Sadova, venäläinen kiekonheittäjä (olympiavoittaja)
• 19. kesäkuuta – Poppy Donahue (”Poppy Montgomery”), australialainen näyttelijä
• 23. kesäkuuta – Selma Blair, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 23. kesäkuuta – Marija Grozdeva, bulgarialainen pistooliampuja (olympiavoittaja)
• 23. kesäkuuta – Zinédine Zidane (”Zizou”), algerialaissyntyinen ranskalainen jalkapalloilija
• 26. kesäkuuta – Jussi Sydänmaa (”Amen”), suomalainen muusikko ("Lordi")

heinä-syyskuu

• 11. heinäkuuta – Jussi Vuori (”Jussi 69”), suomalainen muusikko ("The 69 Eyes")
• 11. heinäkuuta – Michael Rosenbaum, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 29. heinäkuuta – Anssi Kela, suomalainen muusikko
• 29. heinäkuuta – Richard William Wheaton (”Wil Wheaton”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Stand by Me – viimeinen kesä)
• 6. elokuuta – Geri Halliwell, englantilainen laulaja ("Spice Girls")
• 9. elokuuta – Juan Esteban Aristizábal Vásquez (”Juanes”), kolumbialainen laulaja
• 12. elokuuta – Merikukka Forsius, suomalainen kansanedustaja
• 15. elokuuta – Ben Affleck, yhdysvaltalainen näyttelijä ja Oscar-palkittu käsikirjoittaja (Will Hunting)
• 22. elokuuta – Okkert Brits, eteläafrikkalainen seiväshyppääjä
• 24. elokuuta – Fritz Strobl, itävaltalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
• 30. elokuuta – Cameron Diaz, yhdysvaltalainen näyttelijätär (Sekaisin Marista)
• 30. elokuuta – Pavel Nedvěd, tšekkiläinen jalkapalloilija
• 2. syyskuuta – Vuokko Hovatta, suomalainen laulaja ("Ultra Bra")
• 9. syyskuuta – Goran Višnjić, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 10. syyskuuta – Ghada Šu’a’, syyrialainen seitsenottelija (olympiavoittaja)
• 21. syyskuuta – William John Paul Gallagher (”Liam Gallagher”), brittiläinen rock-muusikko ("Oasis")
• 27. syyskuuta – Gwyneth Paltrow, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijätär (Rakastunut Shakespeare)
• 28. syyskuuta – Heli Laaksonen, suomalainen runoilija (Pulu uis)

loka-joulukuu

• 1. lokakuuta – Esa Holopainen, suomalainen kitaristi ("Amorphis")
• 12. lokakuuta – Miia Nuutila, suomalainen näyttelijä ja juontaja
• 15. lokakuuta – Sandra Caldarone (”Sandra Kim”), belgialainen laulaja
• 16. lokakuuta – Darius Kasparaitis, liettualainen jääkiekkoilija
• 17. lokakuuta – Marshall Bruce Mathers (”Eminem”), yhdysvaltalainen rap-laulaja ja -tuottaja
• 17. lokakuuta – Jari Lipponen, suomalainen jousiampuja (Euroopan mestari)
• 27. lokakuuta – Marika Krook, suomalainen laulaja ja näyttelijä
• 27. lokakuuta – Maria Mutola, mosambikilainen yleisurheilija (olympiavoittaja)
• 4. marraskuuta – Luís Filipe Madeira Caeiro (”Luís Figo”), portugalilainen jalkapalloilija
• 6. marraskuuta – Rebecca Romijn, yhdysvaltalainen malli
• 13. marraskuuta – Teemu Honkanen, suomalainen kapellimestari ja kuoronjohtaja
• 14. marraskuuta – Edyta Górniak, puolalainen laulaja
• 17. marraskuuta – Kimya Dawson, yhdysvaltalainen muusikko
• 24. marraskuuta – Heli Paasio, suomalainen kansanedustaja
• 25. marraskuuta – Petteri Nummelin, suomalainen jääkiekkoilija
• 29. marraskuuta – Paula Lehtomäki, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
• 7. joulukuuta – Hermann Maier, itävaltalainen alppihiihtäjä
• 9. joulukuuta – Frank Edwin Wright (”Tré Cool”), yhdysvaltalainen rumpali ("Green Day")
• 10. joulukuuta – Brian Molko, brittiläinen muusikko ("Placebo")
• 11. joulukuuta – Daniel Alfredsson, ruotsalainen jääkiekkoilija
• 12. joulukuuta – Hank Williams III, yhdysvaltalainen country-muusikko
• 12. joulukuuta – Wilson Kipketer, tanskalainen juoksija (maailmanmestari)
• 12. joulukuuta – Brandon Teena, yhdysvaltalainen transsukupuolinen henkilö (hänen elämäänsä pohjautuu elokuva Boys Don't Cry) (k. 1993)
• 19. joulukuuta – Alyssa Milano, yhdysvaltalainen näyttelijätär
• 22. joulukuuta – Vanessa Paradis, ranskalainen laulaja ja näyttelijä
• 25. joulukuuta – Josh Freese, yhdysvaltalainen rumpali ("The Vandals")
• 28. joulukuuta – Patrick Rafter, australialainen tennispelaaja
• 29. joulukuuta – Jude Law, englantilainen näyttelijä

Kuolleita

• 1. tammikuuta – Maurice Chevalier, ranskalainen näyttelijä ja laulaja (s. 1888)
• 14. tammikuuta – Fredrik IX, Tanskan kuningas (s. 1899)
• 27. tammikuuta – Mahalia Jackson, yhdysvaltalainen gospel-laulaja (s. 1911)
• 2. helmikuuta – Natalie Clifford Barney, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1876)
• 13. helmikuuta – Arvo Koskimaa, suomalainen viihdesäveltäjä (s. 1912)
• 14. helmikuuta – Eino Kalima, suomalainen teatterinjohtaja (s. 1882)
• 16. helmikuuta – Börje Sundgren, suomalainen viihdesäveltäjä ja -muusikko
• 20. helmikuuta – Maria Goeppert-Mayer, vuoden 1963 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen fyysikko (s. 1906)
• 28. helmikuuta – Victor Barna, unkarilainen pöytätennispelaaja (hänen mukaansa on nimetty Victor Barna Cup) (s. 1911)
• 1. maaliskuuta – Onerva Madetoja (”L. Onerva”), suomalainen kirjailija (s. 1882)
• 8. maaliskuuta – Väinö Leskinen, suomalainen poliitikko (s. 1917)
• 9. maaliskuuta – Lennart Heljas, suomalainen poliitikko ja rovasti (s. 1896)
• 27. maaliskuuta – M. C. Escher, alankomaalainen kuvataiteilija ja graafikko (s. 1898)

• 16. huhtikuuta – Yasunari Kawabata, vuoden 1968 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut japanilainen kirjailija (Kioto) (s. 1899)
• 27. huhtikuuta – Francis Nwia-Kofi Ngonloma (”Kwame Nkrumah”), Ghanan ensimmäinen presidentti (panafrikkalaisuuden perustaja) (s. 1909)
• 28. huhtikuuta – Rainer von Fieandt, suomalainen lakimies, pankinjohtaja ja Suomen pääministeri (s. 1890)
• 2. toukokuuta – J. Edgar Hoover, yhdysvaltalainen lakimies (FBI:n johtaja) (s. 1895)
• 13. toukokuuta – Dan Blocker, yhdysvaltalainen näyttelijä (Bonanza) (s. 1928)
• 22. toukokuuta – Dame Margaret Rutherford, englantilainen elokuvanäyttelijä (s. 1892)
• 24. toukokuuta – Asta Nielsen, tanskalainen elokuvanäyttelijä (s. 1881)
• 28. toukokuuta – Edvard VIII, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas (luopui vallasta 1936) ja Windsorin herttua (s. 1894)
• 11. kesäkuuta – Eero Väre, suomalainen laulaja ("Kipparikvartetti") (s. 1913)
• 13. kesäkuuta – Georg von Békésy, vuoden 1961 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut unkarilainen biofyysikko (s. 1899)
• 20. kesäkuuta – Aarno Niini, suomalainen fyysikko, pääjohtaja, ministeri ja professori (s. 1905)

• 7. heinäkuuta – Athenagoras I, Konstantinopolin patriarkka (s. 1886)
• 7. heinäkuuta – Eino Sormunen, suomalainen piispa (Kuopion hiippakunta) (s. 1893)
• 7. heinäkuuta – Talal, Jordanian kuningas (1951–1952) (s. 1909)
• 10. heinäkuuta – Väinö Kamppuri, suomalainen taidemaalari (s. 1891)
• 10. heinäkuuta – Einari Vuorela, suomalainen kirjailija (s. 1889)
• 14. heinäkuuta – Oskari Olavi Ilmén (Olavi Virta), suomalainen laulaja (”Hopeinen kuu”) (s. 1915)
• 31. heinäkuuta – Esko Jämsén, suomalainen kirjailija ja toimittaja (s. 1938)
• 31. heinäkuuta – Paul-Henri Spaak, Belgian pääministeri (s. 1899)
• 8. elokuuta – Andrea Feldman, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1948)
• 11. elokuuta – Max Theiler, vuoden 1951 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut eteläafrikkalainen virologi (s. 1899)
• 16. elokuuta – Unto Salminen, suomalainen näyttelijä (s. 1910)
• 27. elokuuta – Martti Rapola, suomalainen kielitieteilijä ja akateemikko (s. 1891)
• 29. elokuuta – Lale Andersen, saksalainen laulaja (s. 1905)
• 9. syyskuuta – Martti Henrik Karjala (”Martti Merenmaa”), suomalainen kirjailija (s. 1896)
• 15. syyskuuta – Ásgeir Ásgeirsson, Islannin presidentti (s. 1894)

• 16. lokakuuta – Leo G. Carroll, englantilainen näyttelijä (s. 1886)
• 26. lokakuuta – Auni Nuolivaara, suomalainen kirjailija (s. 1883)
• 26. lokakuuta – Igor Sikorsky, ukrainalaissyntyinen yhdysvaltalainen ilmailun uranuurtaja (helikopteri) (s. 1889)
• 28. lokakuuta – Artturi Vuorimaa, suomalainen kirjailija ja kapteeni (Lapuan liikkeen aktivisti) (s. 1890)
• 1. marraskuuta – Ezra Pound, yhdysvaltalainen runoilija (s. 1885)
• 3. marraskuuta – Helle Kannila, suomalainen kirjastoneuvos (kirjastolaitoksen perustaja) (s. 1896)
• 8. marraskuuta – Martti Santavuori, suomalainen kirjailija ja everstiluutnantti (s. 1901)
• 10. marraskuuta – Aapo Similä, suomalainen säveltäjä ja laulaja (s. 1891)
• 12. marraskuuta – Rudolf Friml, tšekkiläis-yhdysvaltalainen säveltäjä (s. 1879)
• 19. marraskuuta – Juuso Walden, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (s. 1907)
• 28. marraskuuta – Sibylla, Ruotsin prinsessa (s. 1908)
• 29. marraskuuta – Alex Matson, suomalainen kirjailija (s. 1888)
• 1. joulukuuta – Antonio Segni, Italian presidentti (s. 1891)
• 16. joulukuuta – Osmo Tiililä, suomalainen teologi ja professori (s. 1904)
• 23. joulukuuta – Andrei Tupolev, neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija (s. 1888)
• 26. joulukuuta – Harry S. Truman, Yhdysvaltain presidentti (1945–1953) (s. 1884)
• 27. joulukuuta – Lester B. Pearson, vuoden 1957 Nobelin rauhanpalkinnon saanut kanadalainen diplomaatti ja Kanadan pääministeri (s. 1897)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: John Bardeen, Leon Cooper ja John Schrieffer
• Nobelin kemianpalkinto: Christian Anfinsen, Stanford Moore ja William Howard Stein
• Nobelin lääketieteen palkinto: Gerald Edelman ja Rodney R. Porter
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Heinrich Böll

Muuta

• Elokuvavuosi 1972

Viitteet