90377 sedna

90377 Sedna
2003 VB12
Sedna näkyy kuvassa himmeänä pisteenä vihreän ympyrän keskellä.
Löytäminen
Löytäjät	M. Brown, C. Trujillo, D. Rabinowitz[1]
Löytöaika	14. marraskuuta 2003[1]
Kiertoradan ominaisuudet
Keskietäisyys Auringosta	- km 525,86 AU
Pienin etäisyys Auringosta	- km 76,156 AU
Suurin etäisyys Auringosta	- km 975,56 AU
Eksentrisyys	0,855
Kiertoaika Auringon ympäri	12059,06 a
Keskiratanopeus	1,04 km/s
Inklinaatio	11,934
Kuiden lukumäärä	0
Fyysiset ominaisuudet
Päiväntasaajan halkaisija	1180–1800 km
Massa	1,7-6,1×1021 kg
Putoamiskiihtyvyys pinnalla	0,33-0,50 m/s2
Pyörähdysaika	10 h
Absoluuttinen kirkkaus	1,6
Albedo	>0,2?
Pakonopeus	0,62-0,95 km/s
Pinnan lämpötila	alin: - keski: 33 K ylin: -

90377 Sedna on Neptunuksen radan ulkopuolella kiertävä taivaankappale, joka löytöaikanaan sijaitsi kauempana Auringosta kuin mikään muu tuolloin tunnettu Aurinkokunnan jäsen (myöhemmin löydetty 136199 Eris sijaitsee vielä kauempana). Sednan löysivät Mike Brown (Caltech), Chad Trujillo (Gemini Observatory) ja David Rabinowitz (Yale University) 14. marraskuuta 2003. Ennen virallisen nimen hyväksymistä Sedna tunnettiin nimellä 2003 VB₁₂. Nykyinen nimi on annettu eskimoiden merenjumalattaren mukaan.

Sedna ja (148209) 2000 CR105 eroavat muista hajanaisen kiekon kohteista siinä, että perihelipisteissään ne eivät ole Neptunuksen painovoimakentän vaikutuksessa.

Fysikaaliset ominaisuudet

Sednaa pidetään suurena planetoidina ja se on väriltään voimakkaan punertava. Sen läpimitan arvellaan olevan noin 1 180–1 800 kilometriä (Maa 12 756 km) ja se pyörähtää havaintojen perusteella akselinsa ympäri kerran 10 tunnissa. Löytyessään Sedna oli suurin Aurinkokunnasta löytynyt kappale 134340 Pluton löytymisen jälkeen.

Pintalämpötila Sednalla on korkeintaan 33 K eli −240°C. Sedna on väriltään Aurinkokunnan punaisimpia kappaleita, mikä johtuu luultavasti pinnalla olevasta hiilivetyhiukkaista, tholiineista.^[2] Sednalta ei tunneta kuita, mikä vaikeuttaa sen massan tiheyden arviointia^[3].

Sednan löytäjät ovat arvelleet, että suuren etäisyytensä vuoksi Sedna olisi ensimmäinen havaittu kohde, joka kuuluu Oortin pilveen. Näkemys ei ole kuitenkaan yksimielinen, vaan joidenkin mielestä kohde voi kuulua vielä Kuiperin vyöhykkeeseen.

Rata ja alkuperä

Sednan kiertorata on erittäin eksentrinen. Radan lähin piste Auringosta on noin 76,1 AU:n etäisyydellä, ja kaukaisin noin 942 AU:n etäisyydellä. Näin yksi kierros Auringon ympäri kestää 11 487 vuotta^lähde?.

Erikoisen radan vuoksi on arveltu, että Sedna saattaa olla alkujaan Oortin pilven kohde, joka on joutunut lähemmäs Aurinkokunnan sisäosia noin 800 AU etäisyydellä tapahtuneen tähden ohituksen vuoksi. Ohitus olisi tapahtunut Aurinkokunnan ollessa noin 100 miljoonan vuoden ikäinen ja ohittava tähti lienee muodostunut samasta kaasupilvestä oman Aurinkomme kanssa.^[4] Sednan rataa muistuttavalla erikoisella radalla liikkuu myös kappale 2000 CR₁₀₅. Tämä kohde sijaitsee lähempänä Aurinkoa, mutta lienee syntynyt samanlaisen mekanismin kautta. Joulukuussa 2004 astronomit Scott Kenyon ja Benjamin Bromley ehdottivat, että Sedna saattaa olla vieraasta tähtijärjestelmästä lähiohituksessa siepattu kohde - tätä teoriaa ei ole voitu vahvistaa, mutta Kenyonin ja Bromleyn laskelmien mukaan Sednan kaappauksen todennäköisyys olisi 10 prosenttia.

Viitteet

Aurinkokunta
Planeetat ja kääpiöplaneetat
Aurinko · Merkurius · Venus · Maa · Mars · Ceres · Jupiter · Saturnus · Uranus · Neptunus · Pluto/Kharon · Haumea · Makemake · Eris
Pienkappaleet · Pikkuplaneetat · ( Asteroidit · (NEA:t · Asteroidivyöhyke · Troijalaiset) · Damocloidit · Kentaurit Transneptuniset kohteet · (Kuiperin vyöhyke · Hajanainen kiekko · Hillsin pilvi · Oortin pilvi) ) · Komeetat · Meteoroidit
Kuut · (Maan · Marsin · Jupiterin · Saturnuksen · Uranuksen · Neptunuksen · Pluton · Haumean · Eriksen · Pikkuplaneettojen)
Renkaat · (Jupiterin · Saturnuksen · Rhean · Uranuksen · Neptunuksen)