ajattelu

 

Sivistyssanakirja: ajattelu

ajattelu

  1. ajatteleminen

  2. ajattelutapa. esim. Intuitiivinen, luova ajattelu. Rooli-, toiveajattelu. Toisinajattelu. Työ vaati paljon ajattelua.

Linkitä ajattelu

Taivutus:
yksikön genetiivi ajattelun
yksikön partitiivi ajattelua
yksikön illatiivi ajatteluun
monikon genetiivi ajattelujen ajatteluiden ajatteluitten
monikon partitiivi ajatteluja ajatteluita
monikon illatiivi ajatteluihin

Synonyymisanakirja: ajattelu

ajattelu

harkinta, tuuma, aivoitus, gedanke, gedachte, pensiero, miete.

Liittyvät sanat: ajattelukyky, ajattelukykyinen, ajattelutapa, ajatteluttaa, ajattelutyö.

Rimmaavat sanat: mikä rimmaa 'ajattelu' sanan kanssa?

ajattelu rimmaa näiden kanssa:

arkiajattelu, haastattelu, haihattelu, haistattelu, katuhaastattelu, kiertohaastattelu, lehtihaastattelu, postihaastattelu, puhelinhaastattelu, radiohaastattelu, rallattelu, revolverihaastattelu, rooliajattelu, rupattelu, saattelu, sadattelu, supattelu, syvähaastattelu, toiveajattelu, vapaa-ajattelu...

Katso kaikki "ajattelu" sanan kanssa rimmaavat sanat

Wikipedia-tietosanakirja: Ajattelu

Ajattelua.

Ajattelu on aivoissa tapahtuva prosessi, jonka avulla eliö yrittää hahmottaa, jäsentää todellisuutta. Näin voi pyrkiä tehokkaammin tavoitteisiinsa ja myös tarkistaa tavoitteita. Ajattelu on informaationkäsittelyä, jossa aineksina käytetään havaintoja ja muistia. Ajattelun avulla muodostetaan käsitteitä, ratkotaan ongelmia, päätellään asioita ja tehdään päätöksiä. Ajattelu on kognitiivisten toimintojen huipentuma, jota ihmisen kaikki korkeatasoiset saavutukset edellyttävät. Ajattelu ei kuitenkaan olisi mahdollista ilman kaikkia muita kognitiivisia toimintoja. Ihmisen kehittynyt ajattelu erottaa ihmisen selvimmin eläimistä.

Ihminen kohtaa elämässään jatkuvasti ongelmia, joista ei selviäisi ilman ajattelua. Ajattelua tarvitaan tehokkaaseen vuorovaikutukseen ihmisen itsensä ja ympäristön välillä.

Abstrakti ja monesti muunkinlainen ajattelu tapahtuu usein käsitteiden varassa. Käsitteet ovat ikään kuin ajattelun työkaluja. Antiikin filosofi Aristoteles totesi käsitteistä näin: "Nimien täytyy, jotta ne nimeäisivät tehokkaasti, pysyä paikallaan, ja niin täytyy myös nimettävien asioiden." Kieli on suuri hyöty ajattelussa; tosin se ei ole kuitenkaan välttämätön.lähde?

Ihmisen ajattelu ei näy ulospäin,[1] mutta sen tulokset usein näkyvät. Toisaalta tulokset voidaan päättää pitää omana tietona.

Ajattelulla voidaan tarkoittaa yleistä pohdintaa, julkista järjen käyttöä eli filosofiaa. Todellisuuden, tiedon ja hyvän elämän luonne ovat vanhoja ajattelun aiheita.[2]

Sisällysluettelo

Viitteet

  1. Vrt. Tuomas Alatalon tapaus.
  2. Elo, Pekka & Savolainen, Juha: Filosofian ja elämänkatsomustiedon profiileissa on eroja (luku Filosofian tiedonetsintä) 2.8.2006. Feto. Viitattu 22.4.2009.

Katso myös

Kirjallisuutta

  • Dennett, Daniel C.: Tietoisuuden selitys. (Consciousness explained, 1991.) Suomentanut Tiina Kartano. Helsinki: Art House, 1999. ISBN 951-884-190-X.
  • Dennett, Daniel C.: Miten mieli toimii. (Kinds of minds: Towards an understanding of consciousness, 1997.) Suomentanut Leena Nivala. Tieteen huiput. Porvoo: WSOY, 1997. ISBN 951-0-21531-7.
  • Laine, Timo & Petri Kuhmonen: Ajattelukirja filosofiaan. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö, 1998. ISBN 951-39-0047-9.

Aiheesta muualla

Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)

Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle

Käännökset: ajattelu

ajattelu


Liittyvät videot: ajattelu


Keskustelu: ajattelu

Linkki tälle sivulle:

Etsi toista sanaa



Kysy kysymys - mikä tahansa kysymys - Vastaukset.fi-yhteisöltä:





Liittyvät kysymykset

Mikä on ajattelun horisontti?