Liittyvät haut
inkeroisen kieliMainittu sivuilla
inkeroinenvirkakieliLäheisiä sanoja
inkarnoitua inkerikko inkeriläinen inkeroinen inkivääri inkiväärijuomaKysy mitä tahansa käyttäjäyhteisöltä!
Hait useita sanoja sisältävällä fraasilla. Kokeile hakea sanoja erikseen: inkeroisen kieli
Sivistyssanakirja: inkeroisen kieli
Valitettavasti määritelmää sanalle inkeroisen kieli ei löytynyt.
Rimmaavat sanat: mikä rimmaa 'inkeroisen kieli' sanan kanssa?
inkeroisen kieli rimmaa näiden kanssa:
albanian kieli, arabian kieli, azerbaidžanin kieli, azerin kieli, eestin kieli, englannin kieli, ersän kieli, espanjan kieli, flaamin kieli, fäärin kieli...
Katso kaikki "inkeroisen kieli" sanan kanssa rimmaavat sanat
Wikipedia-tietosanakirja:
| Inkeroinen | |
|---|---|
| Oma nimi | ižoran keel(i), maakeel(i) |
| Tiedot | |
| Alue | Venäjä Viro |
| Virallinen kieli | ei ole |
| Puhujia | 302 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | uralilaiset kielet |
| Kieliryhmä | suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet itämerensuomalaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | fiu (muut suomalais-ugrilaiset kielet) |
| ISO 639-3 | izh |
Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaiseen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan. Inkeroisen asema itämerensuomalaisten kielten joukossa on ollut hieman kiistanalainen, se on liitetty toisinaan suomen kaakkoismurteisiin, toisinaan taas karjalan kieleen. Leningradin yliopiston inkeriläissyntyisen dosentti Väinö Junus loi inkeroiselle 1930-luvulla lyhytikäisen kirjakielen. Nykyisin kielellä on vain muutamia satoja puhujia, ja se on kuolemassa.[1] Venäjällä inkeroisen puhujia on 360[2] ja Virossa 19[3].
Sisällysluettelo |
Historia
Inkeroinen oli pelkästään puhuttu kieli 1930-luvulle saakka, jolloin sille kuten monelle muullekin vähemmistökielelle luotiin kirjakieli ja sillä julkaistiin kirjallisuutta. Kirjoja käännettiin lähinnä venäjänkielisistä teoksista. Kehitys päättyi vuoteen 1937 ja sen jälkeen yrityksiä samankaltaisen kehityksen aloittamiseksi ei ole tehty.[4]
Murteet
Inkeroinen voidaan jakaa neljään päämurteeseen:[5]
- Soikkolan murretta puhutaan Soikkolan niemimaalla.
- Hevaan murretta puhutaan Hevaan jokialueella.
- Ala-Laukaan murretta puhutaan Laukaanjoen alajuoksulla, sekä Kurolassa
- Ylä-Laukaan murretta puhuttiin Ortesjoen varsilla Novinkan ja Tšaštšan kylissä
Kirjaimisto
| A a | Ä ä | B b | V v | G g | D d | E e | Ƶ ƶ |
| Z z | I i | J j | K k | L l | M m | N n | O o |
| Ö ö | P p | R r | S s | T t | U u | F f | H h |
| C c | Ç ç | Ş ş | Ь ь |
Lähteet
- ↑ Laanest, Arvo: Isuri keele ajalooline foneetika ja morfoloogia, Tallinna, 1986
- ↑ Ethnologue report for language code: izh
- ↑ Viron väestönlaskenta 2000
- ↑ Mauno Jokipii: Itämerensuomalaiset, Heimokansojen historiaa ja kohtaloita. Atena Kustannus Oy, 1995. ISBN 951-9362-80-0.
- ↑ Eesti Rahva Muuseum
Aiheesta muualla
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-permiläiset kielet
akkalansaame | aunuksenkarjala | ersä | eteläsaame | inarinsaame | inkeroinen | karjala | keminsaame | kiltinänsaame | koltansaame | komi | komipermjakki | kveeni | liivi | luulajansaame | lyydi | mari | matori | merja | meštšera | meänkieli | mokša | muroma | niittymari | piitimensaame | pohjoissaame | suomi | turjansaame | udmurtti | uumajansaame | varsinaiskarjala | vatja | vepsä | viro | võro
Ugrilaiset kielet
hanti | mansi | unkari
Samojedikielet
Pohjoissamojedilaiset kielet: enetsi | juratsi | nenetsi | nganasani
Eteläsamojedilaiset kielet: kamassi | matorin kieli | selkuppi
Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)
Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle
Käännökset: inkeroisen kieli
inkeroisen kieli
Keskustelu: inkeroisen kieli
Linkki tälle sivulle:
Etsi toista sanaa