luu

Liittyvät sanat: luudanvarsi, luudas, luuhata, luujauho, luukala.

Slangisanakirja: luu

luti: luutnantti : Olikse joku luti vai mikä?
vahva / joukon johtaja / "kova luu" : Sähän olit jo hifkissä aika kova luu.
luu kurkkuun: lyödä tappeluhalut toiselta : Löin sille luun kurkkuun.
luudaa: juosta / oleskella / vaellella / kuljeskella : Lähetsä luudaan mun kanssa Eltsuun?
luuhaa: norkoilla / maleksia / oleskella : Mitäs täällää luuhaat?
luukki: ulkonäkö : Onks mun luukki jees?
luukku: maali, es jääkiekossa
luukku: asunto, yl kehnokuntoinen : Paljo sä joudut pulittaa täst luukust kuussa?
luukulla: maalin edessä, jalkapallossa.
luukulla: naisen sukupuolielimen edessä : Make oli jo luukulla ku valot sytty.
luukulla: sosturvatoimiston kassalla : Vittu, ne juoksutti mua luuukulta toiselle.
luukuttaa: soittaa musiikkia täysillä
luukuttaa: tehdä maali : Jone luukutti pari kertaa ihan samasta mestasta.
luukuttaa: myydä / kaupata
luumu: typerys / hölmö
luumutorttu: mummo
luumutorttu: tedipoikia 50-l rasvahiuksineen
luupää: hevonen / tyhmä ihminen : Helkkarin luupää, koita nyt jo tajuu!
luuraa: piileskellä
luuri: kannettava puhelin
luuseri: huono-onninen / häviäjä : Se on ihan luusereitten mesta.
luuska: vanha hevonen / vanha nainen (er.halv)
luuttuu: voittaa toinen ylivoimaisesti (es urheilussa)
luuttuu: pyyhkiä lattia
luuviitonen / -vitonen: nyrkki (lyömäaseena)

Slangi.net

Rimmaavat sanat: mikä rimmaa 'luu' sanan kanssa?

luu rimmaa näiden kanssa:

alaleukaluu, hammasluu, häntäluu, häpyluu, istuinluu, jalkapöydänluu, kahluu, kalanluu, kantaluu, kehräluu, kehräsluu, kieliluu, kilpikonnanluu, kirsikanluu, kortinpeluu, kotiinpaluu, kuuloluu, kylkiluu, kyynärluu, kämmenluu, lapaluu, leukaluu, lonkkaluu, luumunluu, mursunluu, nenäluu, norsunluu, ohimoluu, olkaluu, otsaluu, paluu...

Katso kaikki "luu" sanan kanssa rimmaavat sanat

Wikipedia-tietosanakirja: Luu

Ihmisen värttinäluu

Luut (lat. os, mon. ossa) ovat selkärankaisilla sisäisen tukirangan eli luurangon osina esiintyviä elimiä.^[1] Luut kiinnittyvät yleensä toisiinsa nivelin. Luun sisällä on pehmeä luuydin eli ydinluu, jossa muodostuu verisoluja.

Luusta on valmistettu esineitä jo muinoin. Norsunluu on ollut arvokas raaka-aine. Luita on käytetty myös taikuuteen.

Luun tehtävät

Luuranko on kehoa tukeva ja suojaava rakenne. Luu on lisäksi kalsiumia ja fosforia varastoiva elin. Luuydin muodostaa verisoluja. ^[1]

Luiden rakenne ja luuston anatomia

Pääartikkeli: Luuranko

Luut voidaan jakaa muotonsa perusteella pitkiin (os longum, esimerkiksi värttinäluu), lyhyisiin (os breve), litteisiin (os planum, esimerkiksi rintalasta) ja epäsäännöllisiin (esimerkiksi selkänikama).^[1]

Pitkistä luista voi erottaa pääosan (epifyysi, epiphysis) ja varren (diafyysi, diaphysis) sekä näiden välisen metafyysin (metaphysis).^[1]

Luu taikakaluna

Yksittäinen luu on mytologiassa voimakas taikaväline. Arpa on tietäjän taikakalu, luu, joka pudotetaan rummun kalvolle. Siitä, mihin paikkaan ja asentoon arpa jää rummulle, ennustetaan esimerkiksi tulevia tapahtumia.

Sen jälkeen kun luuydin on maatunut, muodostaa luuytimen täyttämä tila pitkiin luihin tyhjän putken. Tämän putken vuoksi luut on koettu osoittamisen tai tuijottamisen välineeksi taikka vaarallisia voimia suuntaaviksi. Saamelaiset ovat rikkoneet luut ennen niiden jättämistä maastoon, ettei paha silmä olisi voinut katsoa niiden läpi. Australian aboriginaalit ovat uskoneet voivansa kirota jonkun kuolemaan tai sairastumaan taikka vaikkapa auton hajoamaan osoittamalla tätä luulla.

Luu raaka-aineena

Vuonna 1995 löydettiin Sloveniasta luuesine, jota arvellaan neandertalinihmisten valmistamaksi soittimeksi. Luolakarhunluisen esineen iäksi on arvioitu 50 000 vuotta.^[2] Myöhemmin luusta on kuitenkin varmuudella tehty soittimia.

Raaka-aineina käytettävät norsunluu ja mursunluu eivät ole kyseisten eläinten mitä hyvänsä luuta, vaan niiden syöksyhampaita. Syöksyhampaaseen on helppoa työstää pikkutarkkoja yksityiskohtia, ja siitä tehdyt esineet ovat suhteellisen kestäviä. Norsunluu ja mursunluu ovat olleet kalliita ja hienona pidettyjä valmistusaineita. Usein niistä on tehty uskonnollista esineistöä kuten jumalten kuvia ja krusifikseja sekä myös esimerkiksi shakkinappuloita, soittimien koskettimia ja hienojen salonkipistoolien kahvoja.

Luu ravintona

Ihmiselle syömäkelpoista luussa on lähinnä luuydin. Monet petoeläimet eivät saa luuydintä esiin, mutta jo nykyihmisen edeltäjät oppivat murskaamaan luita kiviesineillä, vaikka ne ovatkin betonia vahvempia. Luuydinravintoa pidetään mahdollisena osasyynä ihmisten esivanhempien aivojen kehitykseen nykyihmisen tasolle.^lähde?

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d Ross, Michael H. ja Pawlina, Wojciech: Histology. A Text and Atlas, s. 202–206. Fifth Edition. Lippincott Williams & Wilkins, 2006. ISBN 978-0-7817-7221-1. (englanniksi)
↑ Boyle, Alan: Listening to the sounds of science 21.2.2000. MSNBC. (englanniksi)

Katso myös

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luu.

Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)

Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle