perustuslaki

Magna Cartaa pidetään perustuslakien esikuvana. (Henrik III:n määräämä laitos vuodelta 1225)

Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu)

Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säännös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet. Näihin kuuluvat oikeusjärjestyksessä noudatettavat perusoikeudet, ylimpien valtioelinten valintatapa ja valtasuhteet sekä se menettely, jolla alemmanasteisia oikeusnormeja voidaan pätevästi antaa.^[1] Perustuslain voidaan sanoa sisältävän kansakunnan elämää koskevat valtiolliset perusratkaisut^[2].

Perustuslain säätäminen ja muuttaminen on lähes kaikkialla maailmassa mahdollista vain erityisessä, vaikeutetussa lainsäätämisjärjestyksessä. Esimerkiksi Suomessa tarvitaan eduskunnan 2/3 tai 5/6 määräenemmistö.^[1] Perustuslain sanotaan siksi nauttivan korotettua muodollista lainvoimaa^[3].

Perustuslakien esikuvana pidetään Magna Cartaa vuodelta 1215.

Suomen perustuslaki

Pääartikkeli: Suomen perustuslaki

Nykyinen Suomen perustuslaki säädettiin vuonna 1999 ja tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000. Sitä ennen Suomessa oli monista muista maista poiketen neljä lakia, jotka olivat voimassa perustuslain veroisina, nimittäin vuoden 1919 hallitusmuoto, vuoden 1928 valtiopäiväjärjestys sekä vuonna 1922 annetut lait valtakunnanoikeudesta sekä eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin sekä eduskunnan oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuutta. Myös Ahvenanmaan itsehallintolaki on edelleen perustuslain luontoinen, ja sen muuttaminen edellyttää sekä eduskunnan että Ahvenanmaan maakuntapäivien yhtäpitävää päätöstä, joista eduskunnan päätös on tehtävä perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Suomessa perustuslakia voidaan muuttaa kahdella eri menettelytavalla: joko

• eduskunta hyväksyy muutosesityksen jätettäväksi lepäämään, minkä jälkeen se seuraavien vaalien jälkeen valitussa eduskunnassa hyväksytään vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä, tai
• eduskunta julistaa ehdotuksen kiireelliseksi päätöksellä, jota kannattaa vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä, minkä jälkeen itse ehdotus hyväksytään vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä

Tämä säätämisjärjestys perustuslakia koskeville asioille vahvistettiin jo vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksessä, ja samassa järjestyksessä ne on käsiteltävä nykyisenkin perustuslain mukaan.

Perustuslain säätämisjärjestyksessä voidaan Suomessa säätää myös sellaisia lakeja, ns. poikkeuslakeja, jotka eivät muuta perustuslain sanamuotoa, mutta merkitsevät poikkeamista jostakin perustuslain säännöksestä. Tällaisessa järjestyksessä on eri aikoina säädetty muun muassa joukko talouselämän säännöstelyä koskevia lakeja, jotka sisältävät poikkeuksen perustuslain vahvistamasta omistusoikeuden suojasta. Samalla menettelyllä on muutaman kerran (viimeksi 1973) säädetty myös laki, joiden nojalla presidentinvaali on suoritettu poikkavassa järjestyksessä tai laissa nimetty henkilö on valittu presidentiksi. Varsinkin toisen maailmansodan aikana ja muutamana vuotena sen jälkeen tämä poikkeuslakimenettely oli runsaassa käytössä, ja siinä järjestyksessä säädettiin myös esimerkiksi maanhankintalaki ja laki sotasyyllisten rankaisemisesta.

Tulkinta

Monissa maissa perustuslakia tulkitsee jonkinlainen perustuslakituomioistuin tai maan korkein oikeus, joka koostuu juristeista. Suomen korkein perustuslakia tulkitseva elin on eduskunnan perustuslakivaliokunta, jonka jäsenet ovat kansanedustajia.

Asema

Eräistä maista, kuten Israelista ja Britanniasta, perustuslaki puuttuu. Saksassa on perustuslain (Verfassung) sijassa perusasetus (Grundgesetz) historiallisista syistä.

Juhlapäivä

Joissain maissa perustuslain päivää vietetään kansallispäivänä, etenkin jos maan itsenäistymiseen ei liity sotimista tai muuta dramatiikkaa. Esimerkiksi Norjan kansallispäivä on 17. toukokuuta, vuonna 1814 vahvistetun perustuslain vuosipäivänä.

Konstitutionalismi

Konstitutionalismi on ajattelutapa, jossa tietyillä järjestelyillä rajoitetaan poliittisten vallanpitäjien valtaa ja hallintaa. Se pyrkii estämään absoluuttisen vallan keskittymisen hallitsijalle ja pakottamaan hänet noudattamaan tiettyjä sääntöjä tai periaatteita hallinnassaan. Sitä voidaankin pitää eräänlaisena yhteiskuntasopimuksena, jossa hallitut alistuvat hallitsijan valtaan, mutta saavat itselleen jonkinlaisia oikeuksia ja rajaavat itselleen tietyn liikkumatilan, johon vallanpitäjä ei voi puuttua.

Konstituutio on menettelytapa, jolla yhteisön asioista päätetään. Yleensä se ymmärretään perustuslaiksi, mutta se on laajempi ja monisyisempi käsite, kuin perustuslaki ymmärrettynä yksinkertaisesti tiettyinä juridisina pykälinä. Konstituutio on hallitsijan persoonan ja jopa itsensä valtion yläpuolella, sillä se määrää kuinka valtion on toimittava. Hallitus ei voi toimia perustuslain vastaisesti, eikä lainsäätäjä kumota perustuslakia tavallisella lailla. Konstituution ei tarvitse olla välttämättä kirjallinen tai formaalisti sovittu, vaan myös spontaanisti kehittyneet hallinnan tavat ja traditiot voidaan ymmärtää konstituutioksi, mikäli niiden asema on riittävän vankka.

Valtiot joissa on kansallinen perustuslaki

valtio	vuodelta
Afganistan	4. tammikuuta, 2004
Albania	28. marraskuuta, 1998
Algeria	1963
Andorra	2. helmikuuta, 1993
Angola	1975
Argentiina	1. toukokuuta, 1853
Armenia	5. heinäkuuta,1995
Australia	9. heinäkuuta,1900
Azerbaidžan	12. marraskuuta,1995
Bangladesh	16. joulukuuta, 1972
Bahrain	1972,2002
Valko-Venäjä	15. maaliskuuta,1994
Belgia	7. helmikuuta, 1831
Bosnia ja Hertsegovina (Daytonin sopimus)	14. joulukuuta, 1995
Brasilia	5. lokakuuta, 1988
Bulgaria	12. heinäkuuta,1991
Burundi	9. maaliskuuta,1992
Kamerun	2008
Kanada	1867
Tšad	1996
Chile	11. maaliskuuta ,1981
Kiina	4. joulukuuta, 1982
Hongkong	4. huhtikuuta, 1990
Macao	20. joulukuuta, 1999
Kiinan tasavalta	10. kesäkuuta, 2005
Kolumbia	1991
Kongon demokraattinen tasavalta	18. helmikuuta, 2006
Kroatia	joulukuu 1990
Kuuba	1976
Tšekki	16. joulukuuta,1992
Tanska	1849
Dominikaaninen tasavalta	2009
Egypti	11. syyskuuta ,1971
Viro Põhiseadus	1992
Fidži	1997-2009
Suomi	1. maaliskuuta, 2000
Ranska	4. lokakuuta, 1958
Georgia	24. elokuuta,1995
Saksa Grundgesetz	8. toukokuuta, 1949
Kreikka	1975
Guinea-Bissau	1984
Unkari	1949
Islanti	17. kesäkuuta, 1944
Intia	26. tammikuuta, 1950
Indonesia	1945
Iran	24. lokakuuta, 1979
Irak	24. lokakuuta, 1979
Irlanti	29. joulukuuta,1937
Italia	22. joulukuuta, 1947
Japani	3. toukokuuta, 1947
Kazakstan	30. elokuuta, 1995
Kirgisia	27. kesäkuuta,2010
Korean tasavalta	17. heinäkuuta 1948
Korean demokraattinen kansantasavalta	2009
Kosovo	15. kesäkuuta,2008
Kuwait	1961
Latvia	7. marraskuuta,1922
Libanon	23. toukokuuta1926
Liberia	3. heinäkuuta, 1985
Liettua	25. lokakuuta,1992
Liechtenstein	1866
Makedonia	2001
Malesia	1957
Mali	12. tammikuuta,1992
Meksiko	5. helmikuuta, 1917
Monaco	17. joulukuuta,1962
Mongolia	13. tammikuuta,1992
Montenegro	19. lokakuuta ,2007
Nauru	31. tammikuuta ,1968
Alankomaat Grondwet	1815
Aruba Staatsregeling	19. elokuuta, 1985
Alankomaiden Antillit Staatsregeling	10. lokakuuta,2010
Nicaragua	1995
Niger	18. heinäkuuta, 1999
Nigeria	29. toukokuuta, 1999
Norja	14. toukokuuta, 1814
Pakistan	1973
Paraguay	1992
Peru	31. joulukuuta,1993
Filippiinit	2. helmikuuta, 1987
Puola	2. huhtikuuta,1997
Portugali	25. huhtikuuta, 1976
Romania	1991
Venäjä	12. joulukuuta, 1993
Ruanda	26. toukokuuta, 2003
San Marino	8. lokakuuta 1600
Serbia	28.-29-lokakuuta 2006
Singapore	1965
Slovakia	1. syyskuuta,1992
Slovenia	23. joulukuuta,1991
Somalia	2004
Etelä-Afrikka	4. helmikuuta, 1997
Espanja	1978
Sri Lanka	7. syyskuuta,1978
Sudan	1998
Ruotsi	1974
Sveitsi	18. huhtikuuta, 1999
Syyria	1973
Thaimaa	2007
Tonga	4. marraskuuta 1875
Turkki	7. marraskuuta, 1982
Turkmenistan	18. toukokuuta, 1992
Ukraina	28. kesäkuuta, 1996
Yhdysvallat	21. kesäkuuta ,1788
Uruguay	1997
Vanuatu	1980
Venezuela	1999
Vietnam	15. huhtikuuta, 1992

Ei perustuslakia

• Israel, Israelissa ei voida hyväksyä perustuslakia siksi, että ortodoksijuutalaiset eivät voi hyväksyä Israelin tasavaltaa raamatussa mainituksi uudeksi Israeliksi. Lisäksi perustuslaissa jouduttaisiin määrittämään, onko Israel kansanvaltainen demokratia vai Jahven uskonoppineiden avulla johtama teokratia. Käytännössä Israelissa monen elämänalueen lainsäädäntö on maallinen ja kansanvaltainen, mutta perhelainsäädännössä on teokraattisia piirteitä. 1950-luvulta olevan konsensuksen mukaan Israel on teokraattis-demokraattinen valtio. Israelin valtioajatus perustuu siionismiin.
• Uusi-Seelanti
• Yhdistynyt kuningaskunta
• Saudi-Arabia (koraani on käytännössä maan perustuslaki)

Lähteet

1. ↑ ^{a b} Hallberg, Pekka ym.: Perusoikeudet, s. 64. Helsinki: WSOY, 1999.
2. ↑ Jyränki, Antero: Valta ja vapaus, s. 228. Helsinki: Talentum, 2003.
3. ↑ Jyränki, Antero: Valta ja vapaus, s. 214. Helsinki: Talentum, 2003.

Aiheesta muualla

• International Constitutional Law (englanniksi)