planeetta

Planeetta eli "kiertotähti" on suurimassainen tähteä kiertävä kappale, joka on painovoimansa vaikutuksen vuoksi lähes pallomainen. Termi "planeetta" tulee kreikan sanasta "vaeltaja".^[1] Yleensä planeetan pyörimisliike akselinsa ympäri aiheuttaa jonkin verran litistymistä. Koska kappaleen massa vaikuttaa suoraan sen keskustassa vallitsevaan paineeseen ja lämpötilaan, massan ollessa tarpeeksi suuri ja kemiallisen koostumuksen ollessa sopiva, "planeetan" sisällä käynnistyy ydinfuusio. Tällöin kappaletta kutsutaan tähdeksi. Planeetat heijastavat tähden valoa. Tähti ja sitä kiertävät planeetat sekä muut pienemmät kappaleet muodostavat aurinkokunnan.

Planeetan määritelmä

Pääartikkeli: Planeetan määritelmä

Kysymys siitä, milloin jokin taivaankappale on planeetta on jossakin määrin sopimuksenvarainen, eikä mitään yksikäsitteistä rajaa suuren asteroidin ja pienen planeetan tai toisaalta pienen ruskeaksi kääpiöksi jääneen tähden ja jättiläisplaneetan välillä ole. Tämä epätarkkuus johtuu planeetan määritelmän historiallisesta alkuperästä: muinoin taivaankappaleet jaettiin liikkumattomiin kiintotähtiin ja liikkuviin planeettoihin. Nykyisellä havaintotekniikalla tämä jako ei kuitenkaan enää ole riittävä sillä toisaalta tähtien liikkeitä pystytään mittaamaan ja toisaalta tunnetaan paljon pienkappaleita, joiden kutsuminen planeetoiksi ei ole mielekästä. "Planeetan uusi määritelmä rajaa niiden määrän tiukasti kahdeksaan. Tämä rajaus voi säilyä oppikirjoissa ja kartoissa hyvinkin jopa satoja vuosia tästä eteenpäin. Rajauksessa on kolme ehtoa ja se on hyvin tarkka.

Planeetaksi kutsutaan nykyään taivaankappaletta, joka:

1. Kappale kiertää järjestelmän tähteä, vakaalla radalla.
2. Kappaleella on riittävästi massaa luhistua oman painovoimansa vaikutuksesta lähelle pyöreätä muotoa.
3. Kappale hallitsee suvereenisti omaa kiertorataansa.

• Pluto ei täyttänyt määritelmää 3, koska Pluto kulkee noin 20 vuotta kiertoajastaan Neptunuksen radan sisäpuolella. Tällöin Neptunus on sen alueella kiertoradan hallitseva osapuoli." (HS 25.8.2006)

Planeettojen luokittelu

Planeettojen luokittelu perustuu oman aurinkokuntamme planeettoihin. Muiden tähtien ympäriltä tunnetaan tämän luokittelun kannalta ongelmallisia kappaleita.

Jättiläisplaneetat (esimerkiksi Jupiter) koostuvat kaasuista ja nesteestä. Kaasukehän suunnaton paine aiheuttaa kaasujen muuttumisen nesteeksi syvemmällä ilmakehässä ja paksun nestekerroksen alla on pieni kiinteä ydin. Jättiläisplaneetat ovat varsin massiivisia.

Maankaltaiset planeetat (esimerkiksi Maa) koostuvat lähinnä piioksidin ja metallien muodostamista yhdisteistä. Ne ovat jättiläisplaneettoihin verrattuna melko pienimassaisia. Kiviplaneetalla voi olla sula ydin.

Aurinkokunnan planeetat

Pääartikkeli: Taulukoita Aurinkokunnan planeetoista

Planeettojen ominaisuudet
Nimi	Symboli	Päiväntasaajan läpimitta Maan läpimittaa	Massa Maan massaa	Keskietäisyys Auringosta (AU)	Kiertoaika (vuotta)	Radan kaltevuus auringon päiväntasaajaa vastaan (°)	Radan soikeus	Pyörähdysaika (päivää)	Kuita	Renkaita	Kaasukehä
Maankaltaiset planeetat
Merkurius		0,39	0,06	0,39	0,24	3,38	0,206	58,64	ei	ei	minimaalinen
Venus		0,95	0,82	0,72	0,62	3,86	0,007	<243,02	ei	ei	CO2, N2
Maa		1,00	1,00	1,00	1,00	7,25	0,017	0,997	1	ei	N2, O2
Mars		0,53	0,11	1,52	1,88	5,65	0,093	1,03	2	ei	CO2, N2
Jättiläisplaneetat
Jupiter		11,21	317,8	5,20	11,86	6,09	0,048	0,41	63	on	H2, He
Saturnus		9,41	95,2	9,54	29,46	5,51	0,054	0,43	56	on	H2, He
Uranus		3,98	14,6	19,22	84,01	6,48	0,047	<0,72	27	on	H2, He
Neptunus		3,81	17,2	30,06	164,8	6,43	0,009	0,67	13	on	H2, He

Plutoa ei lueta enää planeetaksi, vaan se on saanut uuden luokituksen; kääpiöplaneetta ja plutoidi.

Kääpiöplaneetat:

Kääpiöplaneettojen ominaisuudet
Nimi	Symboli	Päiväntasaajan läpimitta	Massa	Keskietäisyys Auringosta (AU)	Kiertoaika (vuotta)	Radan kaltevuus auringon päiväntasaajaa vastaan (°)	Radan soikeus	Pyörähdysaika (päivää)	Kuita	Renkaita	Kaasukehä
Kiviplaneetat
Ceres		0,08	0,0002	2,76	4,60	10,59	0,080	0,38	—	ei	ei
Jääkääpiöt
Pluto		0,18	0,0022	39,48	248,09	17,14	0,249	<6,39	3	ei	tilapäinen
Eris		0,19	0,0025	67,67	~557	44,19	0,442	~0,3	1	ei	tilapäinen

Aurinkokunnan ulkopuoliset planeetat

Auringon lisäksi monilla muillakin tähdillä on planeettoja. Muilta tähdiltä löydettyjä planeettoja kutsutaan eksoplaneetoiksi. Tällä hetkellä eksoplaneettoja tunnetaan yli viisisataa, ja niitä löytyy kymmeniä lisää vuosittain.

Katso myös

• Aurinkokunnan synty
• Planeettakuntien synty
• Jättiläisplaneetta
• Plutoni

Lähteet

Kirjallisuutta

• Krauss, Lawrence M.: Atomi: Matka maailmankaikkeuden alusta elämän syntyyn ja siitä edelleen. (Alkuteos: Atom: An Odyssey from the Big Bang to Life on Earth...and Beyond, 2001.) Suomentanut Juha Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2002. ISBN 952-5202-51-8.

Aiheesta muualla

• Ursa.fi - Planeettojen näkyvyys Suomen taivaalla.

Aurinkokunta
Planeetat ja kääpiöplaneetat
Aurinko · Merkurius · Venus · Maa · Mars · Ceres · Jupiter · Saturnus · Uranus · Neptunus · Pluto/Kharon · Haumea · Makemake · Eris
Pienkappaleet · Pikkuplaneetat · ( Asteroidit · (NEA:t · Asteroidivyöhyke · Troijalaiset) · Damocloidit · Kentaurit Transneptuniset kohteet · (Kuiperin vyöhyke · Hajanainen kiekko · Hillsin pilvi · Oortin pilvi) ) · Komeetat · Meteoroidit
Kuut · (Maan · Marsin · Jupiterin · Saturnuksen · Uranuksen · Neptunuksen · Pluton · Haumean · Eriksen · Pikkuplaneettojen)
Renkaat · (Jupiterin · Saturnuksen · Rhean · Uranuksen · Neptunuksen)