rasvahappo

Rasvahapot ovat pitkäketjuisia rengasrakenteettomia monokarboksyylihappoja, joissa on parillinen määrä hiiliatomeja.^[1] Ne voivat olla tyydyttyneitä, kertatyydyttymättömiä tai monityydyttymättömiä. Esteröityneinä ne muodostavat glyserolin kanssa rasvoja ja alkoholin kanssa vahoja. Luonnon rasvahapot ovat heikkoja happoja, ja ne muodostavat suoloja sekä estereitä. Varsinkin aikaisemmin on rasvahapoiksi luettu myös niitä kemialliselta rakenteeltaan muistuttavat lyhytketjuiset karboksyylihapot kuten muurahaishappo, etikkahappo ja propionihappo,^[2] joita kuitenkaan ei luonnon rasvoissa esiinny.

Ravintorasvat sisältävät monia rasvahappoja, ei tosin sellaisinaan vaan glyseroliestereinä. Tärkeimpiä niistä ovat välttämättömät rasvahapot, joita ovat tyydyttymättömät rasvahapot eli niin sanotut omega-rasvahapot. Tyydyttyneistä rasvahapoista esimerkiksi eläimistä saatava voihappo on suurina määrinä haitallista, sillä se nostaa veren kolesterolitasoa.^lähde?

Teollisuudessa rasvahappoja käytetään esimerkiksi saippuoiden, pinta-aktiivisten aineiden (tensidi) sekä voitelu-, lääke- ja torjunta-aineiden, steariinikynttilöiden, pehmittimien, muovien ja tekstiilien apuaineiden valmistukseen.

Tärkeimpiä rasvahappoja

Rasvahapoille käytetään usein kahdella luvulla esitettävää, muotoa C:D olevaa merkintää, jossa C tarkoittaa hiiliatomien ja D kaksoissidosten lukumäärää rasva­hapon molekyylissä. Näin ollen D on 0 tyydyttyneillä, 1 kerta­tyydyttymättömillä ja vähintään 2 mon­ityydyttymättömillä rasvahapoilla. Tyydyttymättömille rasva­hapoille käytetään lisäksi muotoa ω-3 tai ω-6 olevia merkintöjä sen mukaan, kuinka monen hiili­atomin päässä ensimmäinen kaksois­sidos sijaistee luettuna molekyylin siitä päästä, jossa ei ole karboksyyli­ryhmää.

Tyydyttyneitä

Tyydyttymättömiä

Viitteet