rauma

Rauma (ruots. Raumo) on vuonna 1442 perustettu Suomen kaupunki eteläisessä Satakunnassa. Rauman asukasluku on 39 794.^[2] Rauman pinta-ala on 1 110,12 km², josta 495,62 km² on maata, 13,87 km² sisävesialueita ja 600,63 km² merialueita.^[1] Rauman seutukunnan muodostavat Eura, Eurajoki, Köyliö ja Säkylä. Seutukunnan alueella oli vuoden 2009 lopussa 65 794 asukasta.

Rauma sijaitsee Selkämeren itärannalla, Euran, Eurajoen, Laitilan ja Pyhärannan ympäröimänä. Kaupunki sijaitsee 49^[6] kilometriä Porista etelään ja 94^[6] kilometriä Turusta pohjoiseen.

Rauma on Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki (neljänneksi vanhin, jos Viipuri lasketaan). Rauman seutu on kuuluisa etenkin rikkaasta murteestaan (Rauman giäl) – "Kyl Raum o ain Raum". Rauma on yksikielisesti suomenkielinen kunta.

Oman "kielensä" lisäksi Rauma tunnetaan myös pitsinnypläyksestä, meri- ja metsäteollisuudesta sekä hyvin säilyneestä Vanhan Rauman puutalokaupungista. Rauman keskusta valittiin vuoden kaupunkikeskustaksi vuonna 2009^[7] ja vuoden pyöräilykunnaksi vuonna 2010.^[8]

Historia

Rauman kaupunki katsotaan perustetuksi huhtikuun 14. päivä vuonna 1442, jolloin Rauman porvareille annettiin Kalmarin unionin silloisen kuninkaan Kristofer Baijerilaisen nimissä yhtäläiset oikeudet Turun porvarien kanssa.^[9] Rauma oli jo ennen erioikeuksien myöntämistä ollut alueen kaupallinen ja uskonnollinen keskus. Tältä ajalta Raumalla on jäljellä alun perin fransiskaaniluostarin kirkoksi rakennettu Pyhän Ristin kirkko ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot. Vuonna 1550 kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin kaupungin. Kuninkaan ja hänen neuvonantajiensa mielestä muutama iso kasvukeskus olisi useaa pientä kaupunkia parempi kuningaskunnan kannalta, joten myös raumalaisia porvareita määrättiin muuttamaan Helsinkiin.^[9] Osa porvaristosta totteli kuninkaan määräystä, mutta monet jäivät Raumalle; varsinkin kun Helsinkiin muuttivat etupäässä vain miehet. Uppiniskaisia raumalaisia porvareita jahdattiin useita vuosia Rauman ympäristöstä, useimpia sakotettiin ja kaikkein hankalimpia porvareita uhattiin kuolemantuomiolla. Tilanne rauhoittui huomattavasti sen jälkeen kun porvaristo sai paluuluvan vuonna 1557^[9]. 1500-luvulla kaupunki paloi monta kertaa mutta siitä huolimatta merenkulku kannatti ja Raumalaiset porvarit ja laivurit kävivät kauppaa omien laivojensa kanssa Ruotsissa, Saksassa ja Baltiassa sekä Pohjanmerellä. Vientiin meni puutavaraa ja puuastioita ja paluulaivoilla tuotiin suolaa, kankaita ja juomia.^[9] 1500-luvun lopulta 1700-luvulle kaupungin kehitys oli pysähdyksissä Ruotsin suurvalta-ajan keskittämispolitiikan takia. Muun muassa ulkomaanpurjehdus oli kiellettynä 130 vuotta vuodesta 1636, jolloin tavaraa sai viedä vain Tukholmaan ja Turkuun.^[9] Lisäksi samaan aikaan perustettiin kilpailevia kaupunkeja, kuten Uusikaupunki Rauman eteläpuolelle ja kahdeksan muuta kaupunkia Pohjanmaalle.^[9] Viimeisin lähes koko kaupungin tuhonnut palo tapahtui vuonna 1682.

1800-luvulla Rauman purjelaivakausi oli parhaimmillaan ja Rauman purjelaivasto oli Suomen suurin. Samalta ajalta on peräisin myös suurin osa Vanhan Rauman puutaloista. 1800-luvun lopulla Rauma investoi mereltä saatuja varoja kehitykseen: Kaupungista rakennettiin rautatie Kokemäelle ja kaupunkiin perustettiin Opettajaseminaari.

1900-luvulla Rauma muuttui merenkulku- ja koulukaupungista teollisuuskaupungiksi, minkä johdosta Raumalla esimerkiksi ei enää 1950-luvun jälkeen ollut purjelaivoja. Teollisuuden ja väestön kehitys oli nopeaa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen.^[9] Nopean kasvun seurauksena 1960- ja 1970-luvun vaihteessa lähes koko vanhaa puutaloaluetta uhkasi purkutuomio. Lopulta kuitenkin vain yksi rakennus kauppatorin laidalta ehdittiin purkaa ja tilalle rakentaa uusi tiilitalo. Vanha Rauma lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.

Merellinen Rauma

Rauma on rannikkokaupunkina elänyt aina merestä ja käynyt kauppaa meriteitse. Kaupunkiin on tullut vuosisatoja ulkomaisia vaikutteita muiden satamakaupunkien tapaan. 1800-luvulla Raumalla oli suuri purjelaivasto joka 1950-luvulle tultaessa oli jo hävinnyt. Rauman viimeinen purjelaiva oli kuunarilaiva Uljas, joka poltettiin ja upotettiin juhlallisin menoin. Alus makaa 40 metrin syvyydessä Rauman edustalla Valkiakarilla.^[10]

Rauman Merimuseo sijaitsee merenkulkuoppilaitoksen vanhassa rakennuksessa.

Saaristo

Rauman edustalla oleva saaristo on myös tunnettu turistialue ja kesäinen pienveneiden matkailukohde. Entinen rannikkotykistön linnakesaari Kuuskajaskari toimii nykyään matkailusaarena. Rauman vanhin matkailusaari Reksaari tarjoaa mahdollisuuden luontolomailuun. Saariston uloimmalla luodolla sijaitsee Kylmäpihlajan majakka.

Satama

Rauman satama oli vuonna 2008 satamassa käyneiden alusten perusteella maan viidenneksi vilkkain 1657:lla aluksella^[11]. Satamassa on 20 laituripaikkaa, joista peräporttipaikkoja on 7, lo-lo-laituripaikkoja 9, öljy- ja kemikaalilaitureita on 3 ja muita 1.^[12] Laitureiden yhteispituus on 3233 metriä. Sataman suurin artikkeli on Raumalla sijaitsevan paperitehtaan ansiosta paperi ja kartonki. ^[13]

Teollisuus ja kauppa

Rauma on perinteinen laivateollisuuskaupunki. Raumalla sijaitsee STX Europen Rauman telakka ja potkurilaitteita valmistava Rolls-Royce Oy AB. Kaupungissa on myös sellu- ja paperiteollisuutta; UPM:n Rauman paperitehdas on Euroopan toiseksi suurin. Forchemin mäntyöljytislaamo on alansa suurin maailmassa. Kaupungissa toimiva Oras on yksi maailman suurimmista hanatehtaista. Lisäksi Rauman lähellä, Eurajoella sijaitseva Olkiluodon ydinvoimalaitos työllistää myös raumalaisia teollisuuden alan yrityksiä ja työntekijöitä.

Politiikka

Rauman kaupunginvaltuusto kokoontuu yleensä joka kuukauden viimeisenä maanantaina, vanhan kaupungintalon valtuustosalissa^[14]. Rauman kaupunginvaltuustossa on 51 paikkaa. Vuoden 2008 kunnallisvaalissa annettiin 20 471 ääntä^[15], joka vastaa 63,8 prosenttia äänioikeutetuista.

Valtuuston puheenjohtajana toimii kauden 2009–2012 Vesa Heino. Ensimmäisenä varapuheenjohtana toimii Eero Laine ja toisena varapuheenjohtajana Åke Vastavirta^[16].

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Raumalta eduskuntaan nousi kaksi edustajaa, Kristiina Salonen (SD) ja Sauli Ahvenjärvi (KD).

Koulutus

1800-luvun lopulta alkanut opettajaksi kouluttautumisen mahdollisuus on tehnyt Rauman tunnetuksi koulukaupunkina. Nykyään Rauman opettajankoulutuslaitos toimii Turun Yliopiston alaisena yksikkönä. Opettajaseminaarin lisäksi Raumalla toimii 21 peruskoulua, kolme erityiskoulua, ammattiopisto, lukio ja aikuislukio sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun yksiköitä.

Perusopetus

Rauman peruskouluista 18:ssa järjestetään opetusta luokille 1–6 ja kolmessa luokille 7–9. Oppilasmäärältään suurimmat luokkien 1–6 koulut ovat Uotilan koulu (265 oppilasta), Karin koulu (240) ja Pyynpään koulu (240).^[17] Luokkien 7–9 koulut ovat Raumanmeren peruskoulu (485), Uotilanrinteen peruskoulu (460) ja Rauman lyseon peruskoulu (430).^[18]

Toisen asteen koulutus

Raumalla toisen asteen koulutusta tarjoavat Rauman lukio ja Rauman aikuislukio sekä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova.

WinNova tarjoaa Raumalla opintoja sosiaali- ja terveysalalla, matkailualla, majoitus- ja ravitsemusalalla, liiketalouden ja kaupan alalla, tietojenkäsittelyn alalla, turvallisuusalalla, tekniikan- ja liikenteen alalla sekä merenkulkualalla^[19]

Korkea-asteen koulutus

Satakunnan ammattikorkeakoulun Rauman yksikkö tarjoaa liiketoiminnan, merenkulun, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan opintoja. Turun Yliopistolla on Raumalla opettajankoulutuksen yksikkö.

Tapahtumat ja festivaalit

Rauma Blues

Vuodesta 1986 lähtien kaupungissa on järjestetty Rauma Blues -festivaali aluksi maaliskuussa ja 1990-luvun puolivälistä lähtien heinäkuun loppupuolella.

RMJ

Vuosina 1999–2007 Rauman Otanlahdessa järjestettiin Raumanmeren juhannus, jota markkinoitiin maailman suurimpana juhannusfestivaalina. Vuosina 2008–2009 tapahtuma järjestettiin Porin Kirjurinluodossa, jossa se ei saavuttanut tavoitteitaan. Lopulta päätettiin RMJ siirtää takaisin Raumalle, Unajan viihdepuistoon. RMJ herätti joka vuosi keskustelua sen mukanaan tuomien haittojen, kuten melun, ilkivallan ja kotirauhan häiriköinnin takia. Tapahtuman siirto Raumalta Poriin oli myös pitkään keskustelun aiheena, ja lopulta 80 % raumalaisista vastusti siirtoa.^lähde?

Pitsiviikko

Raumalla on järjestetty vuosittain vuodesta 1971 lähtien Rauman Pitsiviikko. Pitsiviikon tarkoituksena on pitää yllä Raumalle oleellista pitsinnypläyskulttuuria ja käsityöläisperinnettä. Erityisesti Vanhan Rauman alueella järjestetään käsityö- ja pitsinäyttelyitä ja lisäksi osa Vanhan Rauman liikkeistä koristelee näyteikkunansa pitsiteemalla. Pitsiviikko huipentuu perjantaisin järjestettävään Mustan pitsin yöhön, jolloin Vanhan Rauman liikkeet ovat auki pidempään ja erilaisia tapahtumia järjestetään yömyöhään.

Muut kulttuuritapahtumat

• Klustermus, esittävän ja luovan säveltaiteen tapahtuma kesäkuun alussa
• Jazz-festivaali Rauma Summer Jazz kesäkuun lopussa
• Klassisen musiikin festivaali Festivo elokuussa
• Elokuvatapahtuma Blue Sea Film Festival elokuun lopulla

Urheilu

Jääkiekko

Raumalla on SM-liigaa pelaava Rauman Lukko, jonka kotihalli on Kivikylän Areena. Vermuntilan jäähallissa kotiottelunsa pelaava Vermuntilan Tempo (VT-HT) pelaa 2. divisioonassa sekä Rauma Tigers 3. divisioonassa.

Jalkapallo

Rauman pääjalkapallokenttänä toimii Äijänsuon stadion, ja paikallisia Jalkapallojoukkueita ovat kakkosessa pelaava Pallo-Iirot ja kolmosessa pelaava FC Rauma.

Pesäpallo

Naisten Superpesistä pelataan Otanlahden urheilukeskuksen pesäpallostadionilla. Vuonna 2010 solmivat Fera ja Rauman Lukko kolmivuotisen sopimuksen^[20], jonka mukaan Superpesistä pelaava joukkue kantaa nimeä Rauman Lukko.

Muut lajit

Liikenne

Valtatie 12:n alkupisteenä toimii Rauman satama, jonne tie jatkettiin Kairakadun-Kaunisjärventien risteyksestä. Uusi osuus kulkee ensin vanhaa Kairakadun osuutta ja alittaa Rauma-Kokemäki-rautatien ja sen jälkeen jatkuu rautatien varrella Syväraumankadun-Rautatienkadun risteykseen ja siitä Rautatienkatua satamaan asti. Uusi osuus valmistui vuoden 2008 lopulla. Valtatie 8 (E8) kulkee Rauman läpi ja kaupunkialueella valtatielle pääsee kahdesta eritasoliittymästä. Toisessa näistä liittymistä VT 8 ylittää VT 12:n.

Raumalta on raideyhteys Kokemäelle. Yhteydestä käytetään nimitystä Rauman rata. Vaikka radan henkilöliikenne loppui vuonna 1988, niin radalla on edelleen vilkasta tavaraliikennettä. Tampereen suunnasta pääsee junalla Kokemäelle, mistä on junabussi-yhteys Raumalle, mutta tultaessa linja-autolla Tampereelta asti matkaan kuluu vähemmän aikaa.

Rauman paikallisliikennettä hoitaa nykyisin Satakunnan Liikenne, johon aikaisemmin liikennettä hoitanut Raumalainen Oras Liikenne fuusioitui vuoden 2009 alussa.^[22] Paikallisliikenteen keskuspaikkana toimii Savilanpuisto, jossa on myös Rauman taksiasema. Raumalla on kolme linja-autoreittiä, linjat 1, 2 ja 3:^[23]

• Linja 1: Merirauma – Savila – Paroalho
• Linja 2: Kortela – Savila – Uotila
• Linja 3: Sorkka – Savila – Kappelinluhta

Rauman linja-autoasema sijaitsee Nortamonkadun alkupäässä, ja asemalta on suoria yhteyksiä Turkuun, Poriin ja Huittisiin. Huittisista pääsee eteenpäin muun muassa Tampereelle ja Helsinkiin.

Etäisyyksiä

Media

Raumalla ilmestyvät 7-päiväinen sanomalehti Länsi-Suomi sekä kahdesti viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti Uusi Rauma. Lisäksi kaupungissa toimivat radiokanava Radio Ramona ja kaapeliverkossa näkyvä paikallistelevisio Rauma TV.

Rauman kylät

Rauman ystävyyskaupungit

Raumalaisia yhtyeitä

• Rauman Poikasoittokunta, 1949 perustettu puhallinorkesteri. ^[24]
• Itkevä tyttö, vuonna 2001 perustettu taiderockia soittava nelihenkinen yhtye. ^[25]
• Gay-kuoro Sirppi, 2001 perustettu yhden pitkäsoiton julkaissut ja sekalaista musiikkia esittävä kuoro. ^[26]
• Taipuva Luotisuora, progressiivista rockia soittava, vuonna 2002 perustettu viisihenkinen yhtye.
• Finlanders, vuonna 1984 perustettu iskelmäyhtye, yksi Suomen suosituimmista tanssiyhtyeistä.
• One Taste, vuonna 2003 perustettu ja neljä pitkäsoittoa julkaissut seitsemän jäsenen pop-jazz -yhtye. ^[27]
• Mellakka, vuosina 1984–1986 toiminut punk-bändi
• Rauman Poikakuoro, vuonna 1955 perustettu Suomen toiseksi vanhin kuoro

Tunnettuja raumalaisia

Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista raumalaisista

Lähteet

Aiheesta muualla

• Rauman kaupungin kotisivut
• Rauman kylät
• Rauman Pellava ja Pitsi
• Maailmanperintökohteet Suomessa (Museovirasto)
• Vanha Rauma (esittely verkossa)
• YLE Elävä arkisto – Vanha Rauma
• Rauma-kokoelma Googlen mallinnusvarastossa
• Raumakuvasto, Rauma-aiheinen tietokanta
• Raumalainen.fi - Kaupunkimedia verkossa