Mainittu sivuilla
ohjusLäheisiä sanoja
risteillä risteily risteilyalus risteilyohjusristetä risteymä VastausWiki
Kysy mitä tahansa käyttäjäyhteisöltä
Sivistyssanakirja: risteilyohjus
risteilyohjus
sot. hyvin matalalla lentävä suihkumoottorikäyttöinen ohjus, joka voidaan ohjelmoida seuraamaan mutkittelevaa reittiä.
Taivutus:
yksikön genetiivi risteilyohjuksen
yksikön partitiivi risteilyohjusta
yksikön illatiivi risteilyohjukseen
monikon genetiivi risteilyohjusten risteilyohjuksien
monikon partitiivi risteilyohjuksia
monikon illatiivi risteilyohjuksiin
Rimmaavat sanat: mikä rimmaa 'risteilyohjus' sanan kanssa?
risteilyohjus rimmaa näiden kanssa:
euro-ohjus, hyökkäysohjus, ilmatorjuntaohjus, kauko-ohjus, kukkapohjus, monikärkiohjus, ohjus, ohjustentorjuntaohjus, panssarintorjuntaohjus, pohjus, puolustusohjus, torjuntaohjus, ydinohjus...
Katso kaikki "risteilyohjus" sanan kanssa rimmaavat sanat
Wikipedia-tietosanakirja:
Risteilyohjus on omalla moottorillaan lentävä ase, joka lentää kohteeseensa ennalta ohjelmoitua reittiä pitkin. Osuessaan kohteeseen sen taistelukärki ja jäljelle jäänyt polttoaine räjähtävät. Risteilyohjus muistuttaa miehittämätöntä lentokonetta, sillä on siivet ja voimanlähteenä jonkintyyppinen suihkumoottori.
Ohjus voidaan laukaista maasta, lentokoneesta, laivasta tai sukellusveneestä. Taistelukärkenä on nykyään yleisimmin tavanomainen räjähde tai ontelokranaatti. Risteilyohjus voi kantaa myös taktista ydinasetta, mutta ydinaserajoitussopimukset ovat rajoittaneet niiden käyttöä.
Nykyaikaiset risteilyohjukset eivät yleensä ylitä äänen nopeutta, ovat itseohjautuvia ja lentävät matalalla välttääkseen tutkat.
Neuvostoliitto sekä Intia ja Venäjä yhteisesti ovat kehittäneet meritorjuntaan yliääninopeuksilla lentäviä risteilyohjuksia (Granit/Shipwreck, Bazalt/Sandbox, Moskit/Sunburn ja BrahMos), joissa on käytetty myös raketti- ja ramjet-moottoreita.
Sisällysluettelo |
Risteilyohjusten historiaa
Ensimmäinen aktiivikäytössä ollut risteilyohjus oli saksalainen V1. Ensimmäisiä risteilyohjuksia olivat Yhdysvalloissa 1900-luvun alkukymmenien aikana kehitetyt potkurikäyttöiset ja hyrrägyroskooppiohjatut lentävät pommit, joita ei kuitenkaan tiettävästi koskaan käytetty sodassa. Japanilaisia Kamikaze-hyökkäyksiä voidaan pitää miehitettyinä risteilyohjuksina (katso esimerkiksi Yokosuka MXY7). Ensimmäiset risteilyohjukset olivat hyvin epätarkkoja. Niitä sanottiinkin usein "lentäviksi pommeiksi".
Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kehittivät lentokoneista ja sukellusveneistä laukaistavia risteilyohjuksia. Neuvostoliitto oli mieltynyt suurikokoisiin risteilyohjuksiin. Yhdysvalloilla oli Project Pluto (1957–1964), jonka tarkoituksena oli kehittää ydinreaktorilla varustettua ramjetia käyttävä risteilyohjus. Vaikka projektin perusta todettiin toimivaksi ja rakennettuja moottoreita koekäytettiin maassa, yhtään koelaukaisua ei suoritettu. Mannertenvälisten ohjusten (ICBM) teknologia oli kehittynyt odotettua nopeammin ja "Project Pluto" lopetettiin.
Neuvostoliitto näki ballististen ohjusten sopivan maakohteiden tuhoamiseen ja raskaiden ydinaseella tai tavanomaisilla räjähteillä varustettujen risteilyohjusten olevan ensisijainen ase tuhottaessa Yhdysvaltain lentotukialusryhmiä.
Neuvostoliitto rakensi suurikokoisia sukellusveneitä (Echo- ja Oscar -sukellusveneluokat) kuljettamaan raskaita risteilyohjuksia ja varjostamaan Yhdysvaltain lentotukialusryhmiä merellä. Näiden risteilyohjusten ilmasta laukaistavia versioita kuljettivat raskaat pommikoneet (Tu-22M, Tu-95, Tu-160 -pommikonetyypit).
Nykyisin tunnetuin risteilyohjus lienee yhdysvaltalainen "BGM-109 Tomahawk", jota käytettiin runsain mitoin Irakia vastaan Persianlahden sodissa.
Tee se itse -risteilyohjus
Uusiseelantilaisella Bruce Simpsonilla oli projekti, jonka tarkoituksena oli suunnitella ja koelentää tee se itse -risteilyohjus. Yksityisten rahoittajien tukeman projektin tarkoituksena oli rakentaa kotona, markkinoilla yleisesti saatavissa olevista komponenteista, 5 000 dollarin risteilyohjus (verrattavissa esimerkiksi Tomahawkin 1,9 miljoonan dollarin rakennuskustannuksiin).
Simpsonilla oli kokemusta radio-ohjattavien lennokkien rakentamisesta ja hän aikoi käyttää kaupallista GPS-järjestelmää ja ohjelmoitavaa ohjaustietokonetta suunnistukseen. Moottorina hän aikoi käyttää itse suunnittelemaana pulssimoottoria. Hyötykuorma olisi vain 10 - 15 kg, mikä ei aiheuttaisi tavanomaisia räjähteitä käytettäessä merkittävää vahinkoa, mutta risteilyohjusta voisi käyttää biologisten tai kemiallisten aineiden levitykseen.
Vuonna 2003 Simpson ajautui verottajan kanssa vaikeuksiin ja lopetti projektin. Myöhemmin hän väitti vero-ongelmiensa johtuneen siitä, että hallitus halusi hänen lopettavan projektinsa.
Risteilyohjustyyppejä
ALCM (Air Launched Cruise Missile) on ilmasta laukaistava risteilyohjus. Ohjus pudotetaan lentokoneesta, jolloin sen moottorit käynnistyvät ja se aloittaa suihkumoottorinsa avulla matkansa kohti maaliaan.
GLCM (Ground Launched Cruise Missile) on maasta laukaistava risteilyohjus. GLCM laukaistaan raketin avulla.
SLCM (Sea Launched Cruise Missile) eli mereltä laukaistava risteilohjus. Tämäkin aloittaa matkansa rakettimoottorin avulla. Tunnetuin SLCM on Yhdysvaltain BGM-109 Tomahawk.
Risteilyohjuksia
Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)
Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle
Englannin sanakirja: risteilyohjus
risteilyohjus englanniksi
cruise missile
Käännökset: risteilyohjus
risteilyohjus
Liittyvät videot: risteilyohjus
Keskustelu: risteilyohjus
Linkki tälle sivulle:
Etsi toista sanaa tai katso risteilyohjus englanniksi