tuma

Sivistyssanakirja: tuma

tuma

biol. tavallisesti pallomainen tai litteä solun osa, jossa kromosomit sijaitsevat.
(lääketiede) mykiöön iän mukana kehittyvä kiinteä sisäosa.

Linkitä tuma

Taivutus:
yksikön genetiivi tuman
yksikön partitiivi tumaa
yksikön illatiivi tumaan
monikon genetiivi tumien tumain
monikon partitiivi tumia
monikon illatiivi tumiin

Synonyymisanakirja: tuma

tuma

sisusta.

Liittyvät sanat: tumake, tumakotelo, tumallinen, tumanjakautuminen.

Rimmaavat sanat: mikä rimmaa 'tuma' sanan kanssa?

tuma rimmaa näiden kanssa:

ahtautuma, aineellistuma, aineistuma, ajettuma, arpeutuma, asfaltti-ihottuma, avautuma, avomurtuma, epämuodostuma, haarautuma, haavamuodostuma, haavautuma, hajautuma, hankautuma, hapettuma, harhautuma, harventuma, hautuma, heijastuma, hiekkakerrostuma, hieroutuma, hiutuma, huipentuma, ihottuma, ikäjakautuma, irtautuma, istuma, jakautuma, jurakerrostuma, juustoutuma, kaartuma...

Katso kaikki "tuma" sanan kanssa rimmaavat sanat

Wikipedia-tietosanakirja:

Kaavakuva eläinsolusta ja sen osista: 1. Nukleoli 2. Tuma 3. Ribosomi 4. Vesikkeli 5. Karkea endoplasmakalvosto 6. Golgin laite 7. Solun tukiranka 8. Sileä endoplasmakalvosto 9. Mitokondrio 10. Vakuoli 11. Solulima 12. Lysosomi 13. Sentrioli

Tuma on eukaryoottisen solun geneettinen keskus. Tuman tehtävänä on säilyttää geneettistä materiaalia, DNA:n muodossa kromosomeihin tallentuneena, ja saattaa tätä solun proteiinisynteesin tarpeisiin.

Tuman erottaa solulimasta kaksikerroksinen tumakotelo, jossa on tuhansia aukkoja, tumahuokosia. Jokaisessa tumahuokosessa on glykoproteiinitulppa, joka toimii valikoivana suodattimena tuman ja sytoplasman välillä. Tumahuokoset päästävät ulos suuriakin molekyylejä (esimerkiksi lähetti-RNA:n), mutta saattavat estää pieniä molekyylejä kulkeutumasta tumaan.

Tumajyvänen (engl. nucleolus) toimii ribosomien rakenneosien valmistuspaikkana.

Suurin osa eläin- ja kasvisoluista on tumallisia, mutta poikkeuksiakin löytyy: esimerkiksi nisäkkäiden punasolut eli erytrosyytit ovat tumattomia soluja.

Tuman evoluutio

Tuman alkuperä tumallisissa soluissa on vielä hämärän peitossa. Erään teorian mukaan tumalliset solut ovat syntyneet arkkibakteerin ja eubakteerin fuusiosta, mutta tässä mallissa on hyvin paljon epäselvyyksiä.

Tumasta on kuitenkin ollut hyvin paljon hyötyä evoluutiossa. DNA on tumaan pakattuna tiiviimmin kuin prokaryooteilla. Tämä nopeuttaa DNA:han liittyviä reaktioita, koska reaktionopeus on verrannollinen konsentraatioon. Tuman ansiosta tuman sisällä ja sen ulkopuolella solulimassa toimivat proteiinit ovat voineet myös kehittyä vapaammin, koska proteiinien haitallisten interaktioiden ja muiden sivuvaikutusten vaara on ollut pienempi.

Solut ja niiden osat

Solut	Esitumalliset • Aitotumaiset
Solun rakenteet	Soluelimet • Solukalvo • Solulima • Solun tukiranka • Soluseinä • Tuma
Soluelimet	Diktyosomi • Endoplasmakalvosto • Golgin laite • Lysosomi • Mikrovillus • Mitokondrio • Peroksisomi • Proteasomi • Ribosomi • Vakuoli • Vesikkeli • Viherhiukkanen
Solun tukiranka	Mikrofilamentit • Mikrotubulukset • Välikokoiset säikeet
Tuma	Tumahuokonen • Tumakotelo • Tumalevy • Tumajyvänen
Muita osia	Cilium • Flagellum • Kromosomi • Sentrioli

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai muita samantapaisia artikkeleita.

Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)

Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle