Mainittu sivuilla
arabiadiglossiaLäheisiä sanoja
arabi arabia arabialainen arabian kieliarabianhevonen arabikumi
Käännökset yli 50 kielelle, kokeile!
Hait useita sanoja sisältävällä fraasilla. Kokeile hakea sanoja erikseen: arabian kieli
Sivistyssanakirja: arabian kieli
arabian kieli
arabia.
arabian kieli
OHJAUS arabia
Taivutus:
yksikön genetiivi arabian_kielen
yksikön partitiivi arabian_kieltä
yksikön illatiivi arabian_kieleen
monikon genetiivi arabian_kielten arabian_kielien
monikon partitiivi arabian_kieliä
monikon illatiivi arabian_kieliin
Rimmaavat sanat: mikä rimmaa 'arabian kieli' sanan kanssa?
arabian kieli rimmaa näiden kanssa:
albanian kieli, azerbaidžanin kieli, azerin kieli, eestin kieli, englannin kieli, ersän kieli, espanjan kieli, flaamin kieli, fäärin kieli...
Katso kaikki "arabian kieli" sanan kanssa rimmaavat sanat
Wikipedia-tietosanakirja:
| Arabia | |
|---|---|
| Oma nimi | ʿarabī (عربية) |
| Muu nimi | arabian kieli, arabi |
| Tiedot | |
| Alue | Lähi-itä, pohjoinen Afrikka |
| Virallinen kieli |  Algeria Arabiemiraatit Bahrain Djibouti Egypti Eritrea Irak Israel Jemen Jordania Komorit Kuwait Libanon Libya Marokko Mauritania Oman Palestiinalaishallinto Qatar Saudi-Arabia Somalia Sudan Syyria Tšad Tunisia |
| Puhujia | 280 miljoonaa |
| Sija | 5 |
| Kirjaimisto | arabialainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | afro-aasialaiset kielet |
| Kieliryhmä | seemiläiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ar |
| ISO 639-2 | ara |
| ISO 639-3 | ara |
Arabia (عربية) on maailman viidenneksi[1][2] tai kuudenneksi[3] puhutuin kieli. Varsinaisesti arabialla tarkoitetaan tavallisesti niin kutsuttua standardiarabiaa eli klassista arabiaa eli koraaninarabiaa. Eri maissa käytetty puhekieli poikkeaa standardista usein huomattavastikin, mutta koska arabia on islamin pyhä kieli, suuri osa muslimeista ymmärtää ainakin jonkin verran standardiarabiaa. Äidinkielenä sitä sen sijaan puhuu hyvin harva, tosin osa paikallisista puhekielistä poikkeaa vain vähän standardista, joten äidinkielenä arabiaa puhuvien arabien määrä voidaan arvioida parin sadan miljoonan tienoille. Pääosa puhujista on Lähi-idässä tai Pohjois-Afrikassa, mutta myös muissa muslimimaissa sekä myös monissa eurooppalaisissa valtioissa on huomattavat arabiankieliset vähemmistöt. Suomessa on tilastokeskuksen mukaan vuoden 2007 lopussa 8 119 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity arabia.
Sisällysluettelo |
Kirjakieli ja useat puhekielet
Kirjakielen ja puhekielen valtava ero on johtanut siihen, että kaikki koulutusta saaneet – jopa koraanikoulua käyneet – arabit elävät diglossiassa. Tämä tarkoittaa, että he käyttävät epämuodollisissa tilanteissa äidinkielenään puhumaansa murretta, mutta siirtyvät muodollisissa tilanteissa puhumaan kirjakieltä, joka niin sanaston, kieliopin kuin ääntämyksen osalta poikkeaa varsin oleellisesti heidän jokapäiväisestä murteestaan – miltei yhtä paljon kuin latina ranskasta. Kirjakieltä käytetään myös eri maista kotoisin olevien arabien yhteisenä kommunikaatiovälineenä, koska arabian murteet ovat muun muassa erilaisten laina- ja substraattivaikutteiden takia saattaneet kehittyä täysin eri suuntiin. Eräät hyvin marginaaliset, arabialaisen kielialueen ulkopuolisilla saarekkeilla puhutut arabian murteet, kuten Nigerian arabia tai eräiden pienten keskiaasialaisten ryhmien puhumat murteet, ovat muun muassa kirjallisen kulttuurin puutteessa eriytyneet kokonaan erillisiksi kieliksi. Näin kävisi kuitenkin myös keskeisimmille murteille, jos niiden alueella ei pyrittäisi ylläpitämään klassisen kirjakielen taitoa arabien ykseyden merkkinä.
Kirjakielen lisäksi Egyptin murteella on merkitystä arabien yhteisenä kommunikaatiovälineenä. Tämä johtuu Egyptin merkittävästä asemasta koko arabimaailman populaarikulttuurituotannossa, esimerkiksi egyptiläisiä elokuvia katsotaan laajalti maan rajojen ulkopuolella. Egyptissä myös puhekielisellä teatterilla on pitkät perinteet, vaikka kaunokirjallisuus laaditaankin arabialaisella kielialueella lähes yksinomaan kirja-arabiaksi.
Sukulaiskielet
Arabia kuuluu afroaasialaisen kielikunnan seemiläisiin kieliin. Arabian sukukieliä ovat siksi muun muassa heprea, aramea, amhara, tigre ja foinikia. Arabian niemimaan itä- ja eteläosissa, erityisesti Jemenissä ja Omanissa, puhutaan sitä paitsi niin sanottua eteläarabiaa, joka ei ole arabian murre, vaan arabiasta merkittävästi eroava seemiläinen kieli, mahdollisesti alkujaan läheisempää sukua amharalle kuin (pohjois)arabialle. Muinainen ns. epigrafinen eteläarabia oli hyvin merkittävä kulttuurikieli Arabian niemimaalla ja sillä on yhä arkeologista merkitystä, mutta nykyiset eteläarabialaiset kielimuodot, kuten soqotri ja džibbali, ovat kirjoittamattomien kansanmurteiden asteella.
Kirjoitus ja ääntäminen
Arabiaa kirjoitetaan arabialaisella kirjaimistolla oikealta vasemmalle ja ylhäältä alas. Kirjoituksessa merkitään konsonantit, puolivokaalit ja pitkät vokaalit. Lyhyet vokaalit merkitään vain poikkeustapauksissa, kuten oppikirjoissa, lastenkirjoissa ja Koraanissa. Lyhyiden vokaalien ääntämys vaihteleekin suuresti murteesta toiseen. Muissa paitsi Egyptin murteessa lyhyitä vokaaleita pudotetaan pois tavallisessa puheessa, esimerkiksi sana kitaab (suom. kirja) voidaan ääntää ktaab.
| Kirjain | Kirjaimen nimi |
Klassinen ääntämys |
Murteellisia ääntämyksiä |
|---|---|---|---|
| ا | alif | /aː/ | |
| ب | baː | /b/ | |
| ت | taː | /t/ | |
| ث | θaː | /θ/ | /t/ /s/ |
| ج | ʤiːm | /ʤ/ | /g/ /ʒ/ |
| ح | ħaː | /ħ/ | |
| خ | khaː | /x/ | |
| د | daːl | /d/ | |
| ذ | ðaːl | /ð/ | /d/ /z/ |
| ر | ra: | /r/ | |
| ز | zaː | /z/ | |
| س | siːn | /s/ | |
| ش | šiːn | /ʃ/ | |
| ص | ṣaːd | /sˤ/ | |
| ض | ḍaːd | /dˤ/ | |
| ط | ṭaː | /tˤ/ | |
| ظ | ẓaː | /ðˤ/ | |
| ع | ʕain | /ʕ/ | |
| غ | ʁain | /ʁ/ | /g/ |
| ف | faː | /f/ | |
| ق | qaːf | /q/ | /g/ /ʔ/ |
| ك | kaːf | /k/ | |
| ل | laːm | /l/ | |
| م | miːm | /m/ | |
| ن | nuːn | /n/ | |
| ه | haː | /h/ | |
| و | waw | /w/ /u:/ | /o:/ |
| ي | jaː | /j/ /i:/ | /e:/ |
| أ | hamza | /ʔ/ |
Kielioppi
Persoonapronominit
Arabian persoonapronominien joukko on hyvin runsas. Muun muassa yksikön ja monikon lisäksi arabian kielessä on myös kaksikko, ja monet pronominit ovat jakautuneet maskuliiniin ja feminiiniin.
| minä | أنا | anā | me | نحن | naḥnu |
| sinä m. | أنت | anta | te m. | أنتم | antum |
| sinä f. | أنتِ | anti | te f. | أنتن | antunna |
| hän m. | هو | huwa | he m. | هم | hum |
| hän f. | هي | hiya | he f. | هن | hunna |
| te kaksi | أنتما | antumā | he kaksi | هما | humā |
Kirjallisuutta
- El Hilali, Maria: Arabia-suomi-sanakirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1163. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-951-746-984-5.
- Hallenberg, Helena & Perho, Irmeli: Arabiaa vasta-alkajille – seesam aukene!. 3. tarkistettu painos. Helsinki: Gaudeamus, 2010. ISBN 978-952-495-161-6.
Viitteet
- ↑ KIELET MAAILMASSA, 5. arabia 211 milj. (jos yksi kieli), viitattu 20.6.2011
- ↑ Maailman suurimmat kielet, Maailman puhutuimmat kielet ovat (10/2002) 5. arabia 220 milj. Kun lukuun otetaan mukaan myös muut kieltä sujuvasti osaavat, maailman suurimpien kielten lista näyttää seuraavalta. 5. arabia 296 milj., viitattu 20.6.2011
- ↑ Maailman 11 puhutuinta kieltä: 6. Arabia puhujia: 175 miljoonaa, Virallinen asema 24 maassa, Nationalencyklopædien YK:n kotisivut, viitattu 20.6.2011
Aiheesta muualla
- Wikipedian ohje transkriboinnista
- Hannu Reime: Viikon kieli: Arabia. Ylen 10.2.2006.
- Aishi Zidan: Arabian kieli siivitti kansannousuja. Helsingin sanomat 1.5.2011.
Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)
Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle
Käännökset: arabian kieli
arabian kieli
Keskustelu: arabian kieli
arabian kieli: miten tämmöinen tavallinen suomalain oppii sanoja ja kirjaimet nimetön 19.9.2011
Linkki tälle sivulle:
Etsi toista sanaa