kaksikko
kaksikko
-
kahden asian, esimerkiksi kahden ihmisen, kahden miehen tai kahden naisen, muodostama kokonaisuus
-
kielitiede duaali; kieliopillinen luku, substantiivin tai adjektiivin muoto, jota käytetään, kun puheena olevia asioita on täsmälleen kaksi. Esiintyi sekä uralilaisessa että indoeurooppalaisessa kantakielessä, mutta on kadonnut tai lähes kadonnut useimmista kielistä. Esiintyy kuitenkin vielä sloveniassa, saamessa ja samojedikielissä, rajallisesti austronesialaisissa kielissä ja venäjässä.
-
kaksikoiden (vanhentunut takso|Listera|*) suvun kasvi
Esimerkkejä kaksikko sanan käytöstä:
'Kaksikko' käveli katua kohti kotia.
Katso myös: duaali, duo, perämiehellinen, dyadi
Liittyvät sanat: duo
Synonyymisanakirja
kaksikko
-
pari, duo, pariskunta, parivaljakko, härkäpari, säepari, distikon, duetto, dyadi.
Käännökset
Sitaatit
"Nyt on pakko sanoa ikävästi: en tunne toista tahoa joita kohtaan tunnen yhtä syvää vastenmielisyyttä kuin kaksikko Leena Hietanen|Hietanen-Bäckman."
Riimisanakirja
kaksikko rimmaa näiden kanssa:
voimakaksikko, kajakkikaksikko, pariairokaksikko, kanadalaiskaksikko, kahdeksikko, leksikko
Läheisiä sanoja
kaksikielinen, kaksikielistyä, kaksikielisyys, kaksikko, kaksikotinen, kaksikotisuus
Vastaukset Vastaukset.fi:ssä
Mitä tarkoittaa sana kollitus? Konteksti on seuraava: Työtoverit tarkastelevat piirustukset, jotka ?