kieli

Sivistyssanakirja: kieli

kieli

suuontelon pohjaan kiinnittyvä lihaksikas elin. esim. Ihmisen, käärmeen kieli. Paksu, karhea kieli. Kielen kärki, yläpinta, lapa. Nuolla kielellään. Näyttää (ilkkuen) kieltään. Puraista kieltään, kieleensä. Ruok. esim. Keitettyä kieltä. Erik.
a. varsinkin syömiseen, juomiseen, kielen liikkeisiin tms. liittyvissä ilmauksissa. esim. Kielen kostuketta juotavaa. Niin hyvää, että vie kielen mukanaan. Vesi tulee, herahtaa kielelle [jotakin maukasta tai mieluista katsellessa tai ajatellessa] . Katsella jotakin vesi kielellä, kieli pitkänä kovasti haluten, himoiten. Lipoa kieltään [maukkaan tai mieluisen toivossa] . Pitää, olla kieli keskellä suuta olla hyvin varovainen, diplomaattinen tms. Juosta kieli vyön alla kiireissään. Olla kuoleman kielissä kuolemaisillaan.
b. puhumiseen liittyvissä ilmauksissa. esim. Jklla on kerkeä, liukas kieli. Pitää kielensä kurissa. Hillitse kielesi! Kieli ei taivu sanomaan jotakin. Niin vaikea sana, että kieli menee solmuun. Vastaus pyörii, on jo kielellä on löytymäisillään. Kieli käy, laulaa puhutaan paljon, juorutaan tms. Pahat kielet [= panettelijat] kertovat, että - -. Olla, puhua jklle mielin kielin mieliksi, mielistellen, makeillen, nöyristellen.
jostakin ulkoneva (pienehkö) osa, kieleke, läppä. esim. Palkeenkieli. Häpykieli. Kengän kieli iltti. Lukon kieli telki, salpa. Lehmänkellon kieli.
lankamainen tai levymäinen soittimen osa, joka värähdellessään synnyttää sävelen. esim. Viulun-, pianonkieli myös «» . Diskanttikieli. Näppäillä kieliä. Kielien virittäminen. Kieli katkesi särähtäen. Kuvaannollinen esim. Puhe, joka kosketti sielun herkkiä kieliä.
ihmisen puheen järjestelmä ja sen kirjoitetut vastineet, varsinkin kokonaisen kansan viestintäjärjestelmä
jllek erikoisalalle, ryhmälle tai yksilölle ominainen kielenkäyttö
matematiikan, atk-ohjelmoinnin tms. konstruoitu merkkijärjestelmä. esim. Puhuttu, kirjoitettu kieli. Suomen, englannin kieli. Lasten kieli. Uralilaiset kielet. Uudet kielet varsinkin saksasta, ranskasta ja englannista. Keinotekoinen kieli esim. esperanto. Kielen äänteet, muodot, lauserakenteet. Äidinkieli. Yleis-, arki-, nykykieli. Suomen sukukielet. Koululais-, mainoskieli. Käyttää rehevää kansankieltä. Viittomakieli. Elekieli. Tietokoneen ohjelmointikielet. Puhua, osata vierasta kieltä. Teos ilmestyy suomen kielellä. Opiskella kieliä. Puhua kielillä heng. uskonnollisesta hurmiotilasta, jolloin puhe-elimet toimivat tahattomasti. Kuvaannollinen esim. Kukkien, sävelten kieli. Numerot puhuvat asiasta selvää kieltään. Puhumme aivan eri kieltä, meiltä puuttuu yhteinen kieli käsitämme asiat eri tavalla, emme ymmärrä toisiamme.

Linkitä kieli

kieli

suussa oleva puheen tuottamisen, nielemiseen ja lämmönsäätelyyn käytetty elin
kommunikointijärjestelmä (esim. suomen kieli)
kielisoitinten ääntä tuottava lanka tai muu kieli
(tekniikka) eräissä mekanismeissa oleva osa

Esimerkkejä kieli sanan käytöstä:

Pidetään kieli keskellä suuta. (tarkoittaa kuvaannollisesti myös tarkkana olemista)

Kuinka taidan suomen kielen.

Vaihdoin kitaraan uudet kielet.

Oven tiivisteet painavat ovea ja lukon kieltä karmissa olevaa helaa vasten.

http://suomisanakirja.fi/kieli

Alkuperä:
kantaurali kele; sukulaissanat viro keel, karjala kieli, pohjoissaame giella. Englanniksi tongue; language

Taivutus:
yksikön genetiivi kielen
yksikön partitiivi kieltä
yksikön illatiivi kieleen
monikon genetiivi kielten kielien
monikon partitiivi kieliä
monikon illatiivi kieliin

Synonyymisanakirja: kieli

kieli

kieleke, saamelainen, sippar, idiomi, kur, amhara, tunga, kurde, jazyk, nyelv, seita, halabja, mari, iltti, kielitaito.

Liittyvät sanat: kielialue, kieliasu, kielifilosofia, kielifysiologia, kielihistoria.

Slangisanakirja: kieli

kielisoppa: kielioppi

Slangi.net

Esimerkit: kieli

Niitä oli muuttanut Ranskan vallankumouksen jälkeen laumoittain Venäjälle, jossa ranskan kieli oli yleisenä, melkein ainoana sivistyskielenä.

Vilkas kun oli sekä puheissaan että asioissa hän oli näet hyvin haluttu ja kysytty matkatoveri, ja kun hän päälliseksi tunsi koko Euroopan, kaikki sen suurimmat hotellit, sen kylpypaikat, matkailijakeskukset, tärkeimmät nähtävyydet, ja lisäksi vielä oli suuri kirjallisuuden ja taiteen tuntija ja puhui useampia kieliä, hakivat rikkaat turistit kilvan häntä ilmaiseksi matkakumppanikseen.

Ranskan kieli, joka oli vähää ennen ollut sivistyneistön melkein yksinomaisena seurustelukielenä ja ylemmissä säätyluokissa ainoana perhekielenäkin, alkoi nyt nopeasti väistyä venäjän kielen tieltä.

Rimmaavat sanat: mikä rimmaa 'kieli' sanan kanssa?

kieli rimmaa näiden kanssa:

albanian kieli, alkukieli, ammattikieli, anopinkieli, arabian kieli, arkikieli, azerbaidžanin kieli, azerin kieli, bantukieli, eestin kieli, elekieli, englannin kieli, erikoiskieli, ersän kieli, espanjan kieli, etäsukukieli, flaamin kieli, fäärin kieli, gaelin kieli, hallintokieli, hantin kieli, heprean kieli, hindin kieli, hoivakieli, hollannin kieli, häpykieli, häränkieli, iirin kieli, intiaanikieli, islannin kieli, italian kieli...

Katso kaikki "kieli" sanan kanssa rimmaavat sanat

Wikipedia-tietosanakirja: kieli

Tämä artikkeli käsittelee ihmisten välistä viestintämenetelmää. Katso muut artikkelit kieli-sanan täsmennyssivulta.

Ote latinankielisestä raamatusta vuodelta 1407.

Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla. Näitä merkkejä nimitetään kielellisiksi ilmauksiksi. Puhutuissa kielissä kuuluvia (auditiivisia) merkkejä tuotetaan puhe-elimillä. Kirjoitetussa kielessä kielelliset ilmaukset on tehty silmin nähtäviksi eli luettaviksi. Viitotuissa kielissä kielelliset ilmaukset ovat visuaalisia, eivät auditiivisia. Eri kieliä tutkii kielitiede. Kognitiotiede tutkii kieltä hieman erilaisesta näkökulmasta: biolingvistiikka tutkii niitä ihmisaivojen rakenteita jotka tuottavat kaikki kielet ja niiden samankaltaisen perusrakenteen.

Kieli on viestinnän ja abstraktin ajattelun väline. Sitä on pidetty eräänä olennaisena erona ihmisen ja muiden eläinten välillä. Useimmat eläimet tosin viestivät jollakin tavalla, mutta ihmiskieli on kehittynyt selvästi pisimmälle. Eräät kädellisten yksilöt, kuten simpanssit ja gorillat, ovat ihmisten koulutuksessa oppineet ilmaisemaan monimutkaisiakin käsitteitä viittomilla.^lähde?

Kieli mahdollistaa abstraktina ajatteluna tulevaisuuden ja menneisyyden käsittelyn. Kieli siis laajentaa ja tehostaa niiden vasteiden määrää, joilla yksilö voi sopeutua ympäristöönsä, erityisesti yhteisönä, yhteistyötä tekevänä yksilöiden kokonaisuutena. Kielen syntyminen on ilmeisesti ollut laukaiseva tekijä tieteen, taiteen ja tekniikan syntyyn.

Eläinten ja hyönteisten viestintä tapahtuu myös kemiallisen "kielen" välityksellä, esimerkkinä reviirin rajojen merkitseminen hajuilla. Kemiallisella kielellä on merkitystä myös ihmisten viestinnässä. Ihmisellä on esimerkiksi kyky tunnistaa jollain merkitystä omaavalla tasolla vastakkainen sukupuoli, jolla on mahdollisimman erilainen immuunijärjestelmä. Evoluution kannalta tämä takaa jälkeläisille mahdollisimman monipuolisen immuunijärjestelmän, siis eloonjäännin.

Sisällysluettelo

1 Luonnolliset kielet
- 1.1 Kielten luokittelu ja kielikunnat
2 Keinotekoiset kielet
3 Katso myös
4 Lähteet
5 Viitteet
6 Kirjallisuutta
7 Aiheesta muualla

Luonnolliset kielet

Luonnollinen kieli on "luonnollinen" kolmessa eri mielessä:^[1]

Se on kehittynyt vuosituhansien aikana jossakin ihmisyhteisössä.
Se on jonkun yksilön ensikieli eli äidinkieli, jonka hän on lapsena omaksunut (ei opiskellut tietoisesti).
Sitä käytetään erilaisissa tilanteissa yhteydenpitovälineenä ja maailman hahmotustapana.

Luonnollisen kielen ominaispiirteitä ovat:^[2]

Äänellisyys, eli kieli välittyy ensisijaisesti puhe-elinten avulla muodostetun äänen avulla (tästä poikkeuksena viittomakielet).
Sisällön riippumattomuus muodosta, eli esimerkiksi sana lapsi ei mitenkään muistuta lasta.
Sisällön ja muodon konventionaalinen suhde, eli tietyssä kielessä tietty ilmaus (muoto) on vakiintunut tarkoittamaan juuri tiettyä asiaa (sisältöä). Esimerkiksi suomessa tietynlaista eläintä sanotaan kissaksi, mutta muissa kielissä muoto on erilainen, kuten engl. cat, ruots. katt, unk. macska ja ven. кοшка (koška).
Vapaus tilannesidonnaisuudesta, eli kielen avulla voidaan puhua asioista, jotka eivät ole läsnä tietyssä tilanteissa tai joita ei ole lainkaan olemassa.
Kielikyvyn myötäsyntyisyys, eli ihmislapsella on synnynnäinen kyky omaksua kieli, jota hänen ympäristössään puhutaan.

Kielten luokittelu ja kielikunnat

Maailmassa on tuhansia kieliä. Tavallisesti arvio liikkuu 6 000 kielen paikkeilla. Se vaihtelee kuitenkin tuhansilla puoleen ja toiseen, koska kielen ja murteen välille on mahdotonta vetää selkeää rajaa.

Luonnolliset kielet luokitellaan

typologisesti tyyppeihin (lingvistinen typologia eli kielitypologia)
genealogisesti kielikuntiin (historiallis-vertaileva eli komparatiivinen kielentutkimus),

Keinotekoiset kielet

Kansainväliset apukielet

Kansainvälinen apukieli on keinotekoinen kieli, joka on kehitetty universaalikieleksi eli erikielisten ihmisten väliseksi apukeinoksi. Niiden taustalla on yleensä ihanteellisia pyrkimyksiä: on haluttu ratkaista maailman monikielisyyden aiheuttamat ongelmat ja pyritty maailmanrauhaan. Menestyksellisimmät apukielet perustuvat luonnollisiin kieliin. Sanasto perustuu yleensä romaanisiin tai germaanisiin kieliin, ja kieliopista on pyritty tekemään mahdollisimaan yksinkertainen.^[3] Tunnetuimpia apukieliä ovat:

volapük (1880)
esperanto (1887)
ido (1907)
novial (1928)
interlingua (1951)
lingua franca nova (1965)
slovio (2001)

Formaalit kielet

Formaalisia kieliä ovat esimerkiksi propositiologiikka ja tietokoneen ohjelmointikielet. Toisin kuin luonnolliset kielet, ne ovat keinotekoisia. Formaaliset kielet on kehitetty tiettyjä tarkoituksia varten, joten niiden käyttömahdollisuudet ovat rajalliset luonnollisiin kieliin verrattuna. Symboleita on vähemmän kuin luonnollisissa kielissä, ja ilmaukset ovat täsmällisiä, kun taas luonnolliset kielet joustavat ilmaisutarpeen mukaan.^[4]

Muita keinotekoisia kieliä

Katso myös

Lähteet

Karlsson, Fred: Yleinen kielitiede. Helsinki: Gaudeamus, 2008 (1. painos 1998). ISBN 978-952-495-071-8.

Viitteet

↑ Karlsson s. 2.
↑ Karlsson s. 12.
↑ Karlsson s. 4.
↑ Karlsson s. 3.

Kirjallisuutta

Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat. Helsinki: Gaudeamus, 1998 (3. painos 2005). ISBN 951-662-734-X.
Kalliokoski, Jyrki & Kotilainen, Lari & Pahta, Päivi (toim.): Kielet kohtaavat. Tietolipas 227. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009. ISBN 978-952-222-081-3.

Aiheesta muualla

Katso kieli Wikisanakirjasta, vapaasta sanakirjasta

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kieli.

Kielistä kiinni. Jyväskylän yliopisto.

Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)

Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle