kylmä

Sivistyssanakirja: kylmä

kylmä

(, , , ks. erikseen) jonka lämpötila on alhainen, viileä, kolea, kalsea, hyinen, hyytävä, jäinen, jäätävä. esim. Kylmä huone. Kylmä ilma. Jäätävän kylmä tuuli. Napaseutujen kylmä ilmasto. Kylmä yö. Kylmä, routainen maa. Kylmät kädet. Vesi oli kylmää. Lämpöpatterit ovat aivan kylmät. Täällä on kylmä. Minun tai minulla on kylmä. Odottaessa tuli kylmä. Kylmä hiki Kylmät väreet [= kylmyyden, pelon tms. aiheuttama puistatus, vilunväreet] kulkivat pitkin selkäpiitä. Maata, olla kylmänä (arkikieltä) kuolleena. Ruok. lämmittämättöminä nautittavista ruoista ja juomista. esim. Kylmä aamiaistarjotin. Kylmät ja lämpimät voileivät. Olut, samppanja, leikkeleet tarjoillaan kylmänä.
lämmittämätön, lämmintä pitämätön, hatara tms. esim. Kylmä rakennus. Kylmä kasvihuone kasvihuone jossa ei ole lämmitysjärjestelmää. Kumisaapas on talvella kylmä jalkine.
kuv.
a. esim. Olla sydän kylmänä peloissaan. Tieto oli kuin kylmä suihku [= ikävä yllätys] kaikille. Sininen, violetti ym. kylmät värit. Kylmä sota valtioiden tai valtioryhmittymien kärjistynyt poliittis-taloudellinen valtataistelu. Kylmät aseet terä-, lyömä- ja pistoaseet (tuliaseiden vastakohtana).
b. johonkin suhtautumisesta tai jonkin synnyttämästä vaikutelmasta: tunteeton, viileä, kalsea, jäykkä, kova, tyly, kylmäkiskoinen, välinpitämätön, piittaamaton. esim. Kylmä ilme. Kylmän kohtelias, rauhallinen. Kylmän harkittu murha. Sukupuolisesti kylmä. Yksin kylmässä maailmassa. Romaani, joka jättää lukijansa kylmäksi. Kylmän sileä muovipinta.
c. tunteettomaan ajatteluun perustuva, kaunistelematon, karu, realistinen. esim. Kylmä järki, harkinta. Kylmä tosiasia. Pitää päänsä kylmänä pysyä rauhallisena, säilyttää harkintakykynsä.
d. esim. Kylmä [= miehittämätön, automaattinen] bensiiniasema.
substantiivina esim. Tammikuun kylmät. Syyskylmät. Saada kylmää Kylmän kangistama. Taikina pidetään kylmässä. Ikkunasta tulee kylmää. ks. hiki

Linkitä kylmä

kylmä

adjektiivi

lämpötilaltaan alhainen
kuva välinpitämätön ihminen
kuva seksuaalisesti haluton ihminen

Alkuperä:
suomalais-permiläinen kilmä; sukulaissanat viro külm, karjala kjulmju, pohjoissaame galbma. Englanniksi cold

Taivutus:
yksikön genetiivi kylmän
yksikön partitiivi kylmää
yksikön illatiivi kylmään
monikon genetiivi kylmien kylmäin
monikon partitiivi kylmiä
monikon illatiivi kylmiin

Liittyvät sanat: viileä, kylmetä, kylmyys

Synonyymisanakirja: kylmä

kylmä

jäätävä, hyinen, itsekäs, jäykkä, hyytävä, hyytävän kylmä, hyytävän pureva, jäinen, kalsea, kolea, pureva, purevan kylmä, viileä, kova, kylmäkiskoinen, piittaamaton, tunteeton, välinpitämätön, kolkko.

Vastakohdat: lämmin, herkkä

Liittyvät sanat: kylmäallas, kylmäfuusio, kylmäfysiikka, kylmähauras, kylmähauraus.

Slangisanakirja: kylmä

coldis
frysis : Kyl on frysis ku ryssän helvetis.
galis: kylmä / vilu
galsa
holotna : Hitto, ku on holotna olo.
huurteinen: kylmä olut / kaljatuoppi : Pistä mulle tulee yks huurteinen.
kalis : Eiks muil oo kalis?
kalsa / galsa : Täälhä on kalsa ku ryssän helvetissä.
kylmä rinki perseen ympärillä: olla peloissaan : Seisoin ovan takana kylmä rinki perseen ympärillä.
kylmää: pelottaa

Slangi.net

Esimerkit: kylmä

Silloin tuo mahtava herra katsahti häneen kylmästi ja sanoi merkitsevän tyynenä, ivanhymy huulilla: - Muistakaahan toki, että teillä on suuri perhe.

"Vastakohdat hakevat toisiansa" - sanotaan, mutta ainakaan tässä tapauksessa Aleksander ei ollut "vastakohtaansa" hakenut, vaan olisi varmaan kylmäkiskoisesti mennyt hänen ohitsensa, ellei olisi tullut niin uteliaaksi ensin ja sitten vähitellen kiintynyt hänen hiljaiseen olemukseensa.

Ankarassa sanomalehtityössä rasittuneita silmiään hän kertoi valelevansa joka aamu kylmällä vedellä säännöllisesti sata kertaa, ennen kuin ne pystyivät uusiin töihin.

Rimmaavat sanat: mikä rimmaa 'kylmä' sanan kanssa?

kylmä rimmaa näiden kanssa:

aamukylmä, jääkaappikylmä, jääkylmä, kevätkylmä, syksykylmä, syyskylmä, teräksenkylmä, yökylmä...

Katso kaikki "kylmä" sanan kanssa rimmaavat sanat

Wikipedia-tietosanakirja: kylmä

Tulikuuma rautatanko säteilee lämmön lisäksi näkyvää valoa.

Lämpö on atomien tai molekyylien värähtelyliikettä.

Lämpöä syntyy monesta eri syystä. Esimerkiksi kitka tuottaa lämpöä, samoin sähkövastuksen läpi kulkeva virta – mm. hehkulampun kuumeneminen johtuu jälkimmäisestä. Myös kemiallisissa reaktioissa voi vapautua lämpöä. Tällaisia reaktioita kutsutaan eksotermisiksi. Kemiallisia reaktioita, jotka sitovat lämpöä, kutsutaan endotermisiksi.

Lämpöenergiaa tarvitaan muun muassa aineiden olomuotojen muuttamiseen: sulattamiseen, höyrystämiseen ja sublimoitumiseen. Vastaavasti lämpöenergiaa vapautuu aineiden jähmettyessä, tiivistyessä tai härmistyessä.

Lämmön siirtyminen

Lämmön siirtyminen on lämpöenergian välittymistä eri lämpötiloissa olevien kappaleiden välillä. Tämä tapahtuu aina kuumemmasta kappaleesta kylmempään lämpöopin sääntöjä noudattaen, eli lämpötilaeroja tasoittavasti.^[1] Lämmön siirtyminen voi tapahtua johtumalla, säteilemällä tai konvektiolla (kuljettumalla). Konvektiossa eli kuljetuksessa lämpö siirtyy virtaavan kaasun tai nesteen mukana. Johtuessa lämpö siirtyy suoraan kahden tai useamman aineen kosketuspinnan kautta.

Lämpötilan muutos

Jos kappaleen lämpötila muuttuu arvosta $T 1$ arvoon $T 2$ , niin kappaleeseen siirtynyt lämpömäärä on $q=m \times c(T_2-T_1)$ jossa m on kappaleen massa ja c ominaislämpökapasiteetti massayksikköä kohti, joka on oletettu vakioksi.

Lämpölaajeneminen

Yleensä aine laajenee lämmetessään ja kutistuu jäähtyessään. Poikkeuksen tekee jäätyvä vesi, joka laajenee muuttuessaan kiinteäksi. Nämä kappaleen koon muutokset riippuvat kappaleen massasta, lämpötilan muutoksesta, sekä joka aineelle ominaisesta lineaarisesta lämpölaajenemiskertoimesta (kun lasketaan kappaleen pituuden muutoksia) tai tilavuuden lämpölaajenemiskertoimesta (kun lasketaan kappaleen tilavuuden muutoksia).

Absoluuttinen nollapiste

Pääartikkeli: Absoluuttinen nollapiste

Absoluuttinen nollapiste on lämpötila, jossa tasapainossa olevat atomit ovat alimmalla energiatilallaan. Se on siten myös matalin mahdollinen lämpötila ja siten Kelvin-asteikon alkuarvo. Fysikaalisesti sen saavuttaminen on kuitenkin mahdotonta. Matalin koskaan saavutettu lämpötila on ollut kuitenkin varsin lähellä nollaa, vain 100 pK (0,000 000 000 1 K). Tämä ennätys saavutettiin vuonna 2000 Teknillisessä Korkeakoulussa Espoossa.^[2]

Tieteenhistoria

Aikaisemmin lämpöä pidettiin yleensä erityisenä aineena, josta esimerkiksi Antoine Laurent Lavoisier käytti nimitystä kalorikki. Sen oletettiin olevan massatonta tai ainakin äärimmäisen harvaa, näkymätöntä ja nestemäistä ainetta, jota kaikki kappaleet sisälsivät sitä enemmän, mitä korkeampi niiden lämpötila oli. Lämmön johtumisen oletettiin johtuvan kalorikin siirtymisestä kappaleesta toiseen.^[3]

Kalorikkiteorian avulla voitiin selittää monia ilmiöitä kuten lämpölaajeneminen ja lämpötilaerojen tasoittuminen. Vaikeasti selitettäväksi osoittautui kuitenkin kappaleiden lämpeneminen kitkan vaikutuksesta niitä hangatessa.^[4]

Jo 1100-luvulla esitettiin hypoteesi, että lämpö on jonkinlaista aineen pienimpien osien liikettä. Myöhemmin saman teorian esittivät muun muassa Francis Bacon ja Robert Hooke sekä 1700-luvun lopulla Rumfordin kreivi Benjamin Thompson^[5] Yleisesti hyväksytyksi tämä käsitys tuli kuitenkin vasta vähän ennen 1800-luvun puoliväliä, kun energian säilymislaki tuli tunnetuksi ja voitiin määrittää myös lämmön mekaaninen ekvivalentti.^[6]

Katso myös

Wikikirjastossa on aihe: Fysiikan oppikirja/Lämpö.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lämpö.

Lähteet

↑ Hans Christian von Baeyer: Maxwellin demoni, s. 62-63. Suom. Hannu Karttunen. Art House, 2000. ISBN 951-884-321-X.
↑ Otaniemessä uusi kylmyysennätys Tiede. 24.11.2000 kello 00.00.
↑ Baeyer, s. 21
↑ Baeyer, s. 22
↑ Baeyer, s. 22-23
↑ Baeyer, s. 21, 36, 41-46

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai muita samantapaisia artikkeleita.

Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)

Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle