mäntymittari

Sivistyssanakirja: mäntymittari

mäntymittari

mittariperhonen jonka toukat ovat männyn tuholaisia.

Taivutus:
yksikön genetiivi mäntymittarin
yksikön partitiivi mäntymittaria
yksikön illatiivi mäntymittariin
monikon genetiivi mäntymittarien mäntymittareiden mäntymittareitten
monikon partitiivi mäntymittareja mäntymittareita
monikon illatiivi mäntymittareihin

Rimmaavat sanat: mikä rimmaa 'mäntymittari' sanan kanssa?

mäntymittari rimmaa näiden kanssa:

ampeerimittari, annosmittari, bensiinimittari, digitaalimittari, elohopealämpömittari, etäisyysmittari, geigermittari, hallamittari, jännitemittari, kaasumittari...

Katso kaikki "mäntymittari" sanan kanssa rimmaavat sanat

Wikipedia-tietosanakirja:

Mäntymittari

Tieteellinen luokittelu

Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso:	Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka:	Hyönteiset Insecta
Lahko:	Perhoset Lepidoptera
Alalahko:	Glossata
Osalahko:	Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo:	Mittarimaiset Geometroidea
Heimo:	Mittarit Geometridae
Alaheimo:	Lovimittarit Ennominae
Suku:	Bupalus
Laji:	piniarius

Kaksiosainen nimi

Bupalus piniarius
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

Mäntymittari Commonsissa

Mäntymittari (Bupalus piniarius) on keskikokoinen mittariperhonen. Se on paha metsätalouden tuhohyönteinen, mutta Suomessa mittarien aiheuttamat tuhot ovat jääneet pieniksi. Itä-Suomessa suoritettiin 1950-luvun lopulla mäntymittarin torjumiseksi laajoja DDT-ruiskutuksia^[1]. Laji aiheutti huomattavia metsätuhoja myös 1980-luvun alkupuolella^[2].

Koko ja ulkonäkö

Koiras ja naarasperhoset eroavat ulkonäöltään jonkin verran. Koiraiden siivet ovat mustavalkoiset ja tuntosarvet sulkamaiset. Siipien kärjet ja ertureuna ovat tummemmat kun valkoinen pohjaväri näkyy enimmäkseen siipien keskiosassa ja lähempänä siipien tyviä. Naaraiden väritys on jakautunut samaan tapaan, mutta pohjaväri on ruskeankeltainen ja tummemmat alueet ovet vaihtelevan ruskeita. Lepäävä perhonen pitää siipiään päiväperhosmaisesti pystyssä toisiaan vasten. Siipiväli on 30–40 mm, naaraat ovat koiraita kookkaampia.^[3]^[4]^[5]

Toukka on vihreä ja pitkittäisraidallinen. Muiden mittariperhostoukkien tapaan se liikkuu "mittaamalla".

Levinneisyys ja lentoaika

Suomessa mäntymittaria tavataan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Täysikasvuisia perhosia tavataan kesäkuun alusta heinäkuulle.^[6]

Elinympäristö ja elintavat

Mäntymittari viihtyy parhaiten kuivilla, sulkeutuneilla mäntykankailla. Aikuiset perhoset lentävät aurinkoisina päivinä puiden latvustoissa. Toukat ovat enimmäkseen yöaktiivisia ja syövät neulasiin pitkiä uurteita, minkä seurauksena vahingoittunut neulanen ruskettuu ja kuolee. Mäntymittarin toukkien aiheuttamat tuhot leviävät puussa latvuksesta alaspäin ja vaikka puu yleensä selviää yhden kesän hyökkäyksestä, useampi peräkkäinen mäntymittarivuosi on usein puulle kohtalokas. Syksyllä toukat laskeutuvat silkkirihman varassa maahan ja koteloituvat maaperään. Laji talvehtii kotelona.

Ravintokasvi

Toukan ravintokasvina toimii mänty (Pinus sylvestris).^[7]

Lähteet

Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)

Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle

Käännökset: mäntymittari

mäntymittari

Keskustelu: mäntymittari

Linkki tälle sivulle:

Etsi toista sanaa

Kysy kysymys - mikä tahansa kysymys - Vastaukset.fi-yhteisöltä:

suomisanakirja.fi Työkalut Sanapeli Ristikot Ristikonratkaisija Ehdota määritelmää