onnellisuus

onnellisuus

substantiivi

  1. (filosofia), (psykologia) mittapuu, jolla ihminen arvioi myönteisesti elämänsä laadun tarkastellessaan elämäänsä kokonaisuudessaan

Katso myös: autuus, ilo, onni

Synonyymisanakirja

onnellisuus

  1. onni, iloisuus, autuus, ilo.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Sanonnat

"Onnellisuus ei johdu rikkaudesta, vaan siitä, että paljon toivoo ja rakastaa."

"Onnellisuus piilee muuttumisessa eikä saavuttamisessa."

Riimisanakirja

onnellisuus rimmaa näiden kanssa:

globaalisuus, feodaalisuus, ideaalisuus, irreaalisuus, adverbiaalisuus, aksiaalisuus, sosiaalisuus, asosiaalisuus, epäsosiaalisuus, spatiaalisuus

Lisää riimejä

Ehdota määritelmää