somerniemi

Somerniemi Sommarnäs
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Somero
vaakuna	sijainti
Lääni	Hämeen lääni
Perustettu [1]	1901
– emäpitäjä	Somero
Liitetty	1977
– liitoskunnat	Somero Somerniemi
– syntynyt kunta	Somero
Pinta-ala	km2  [1] (1973)
– maa	207,0 km2
Väkiluku	1 587  [1] (1973)
– väestötiheys	7,67 as/km2

Somerniemi (ruots. Sommarnäs) on nykyisessä Varsinais-Suomen maakunnassa sijaitseva entinen Suomen kunta. Itsenäisenä kuntana se kuului Hämeen lääniin ja sen rajanaapureita olivat Somero, Tammela, Pusula, Nummi ja Kiikala. Somerniemi liitettiin Someroon vuonna 1977. Kuntaliitoksen jälkeen yhdistynyt Somero siirtyi Hämeen läänistä Turun ja Porin lääniin vuonna 1990 ja tuli kuulumaan uuteen Länsi-Suomen lääniin vuonna 1997. Asukkaita itsenäisessä Somerniemen kunnassa oli vuonna 1973 1 587.^[1] Vuonna 2011 entisen Somerniemen kylissä oli asukkaita 965.^[2]

Maisemat

Somerniemi sijaitsee Kolmannen salpausselän harju- ja vedenjakaja-alueella, josta vedet virtaavat neljään suuntaan^[3]:

• Paimionjoen lähdejärvi, Someron ja Somerniemen suurin järvi Painio laskee Paimionjoen kautta Saaristomereen. Painion rantakyliä ovat Palikainen, Härjänlahti, Keltiäinen ja Vesanoja. Painioon laskevan ojan varrella on Härjänojan kylä.
• Oinasjärvi on osa Karjaanjoen vesistöä ja laskee Pitkiönjoen ja Nummenjoen kautta Suomenlahteen. Oinasjärven rantakyliä ovat Oinasjärvi, Jakkula, Viuvala ja Kopila, ja siihen laskee pohjoisesta Arimaa latvajärvineen, joihin kuuluu muun muassa punaista lumpeistaan tunnettu Levo-Patamo. Pusulanjoen kautta Karjaanjoen vesistöön laskee Heinjärvi.
• Kaskistonnummen harjualueen ja laajojen peltoalueiden väliin jäävä matala ja sameavetinen Halkjärvi laskee Uskelanjoen latvahaaran Terttilänjoen kautta Saaristomereen. Halkjärven rantakyliä ovat Kaskisto ja Suojoki. Halkjärveen laskevan ojan varrella on myös Mäyrämäen kylä.
• Kirkasvetinen Salkolanjärvi laskee pohjoiseen Tammelan Liesjärveen ja kuuluu osana Loimijoen valuma-aluetta Kokemäenjoen vesistöön. Salkolanjärven rantakylä on Somerniemen kylistä selvimmin harvaanasuttuun Tammelan ylänköön liittyvä Salkola.

• 

  Somerniemen kellotapuli

• 

  Somerniemen kirkko

• 

  Painiota kirkkorannassa

• 

  Painiota Ämyriltä

Historiaa

Somerniemi oli alkujaan Someron alaisuudessa toiminut kappeliseurakunta, joka erotettiin Somerosta omaksi seurakunnakseen 1901. Somerniemen ensimmäinen kappelikirkko rakennettiin perimätiedon mukaan vuonna 1682 ja kappeliseurakunta sai ensimmäisen oman papin vuonna 1695.^[4] Nykyinen Somerniemen puukirkko on vuodelta 1813 (A. V. Arppe).

Somerniemellä sijaitsevat Palikaisten ja Kopilan kartanot. Näistä Palikaisten kartanon maisema on määritelty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.^[5] Somerniemen historiaan Palikaisten kartanon kautta kautta liittyviä sukuja ovat muun muassa Munck ja Ramsay, ja Somerniemellä on vaikuttanut myös Achreniusten pappissuku.

Nykyhetkeä

Kirjailija Kaari Utrio asuu Somerniemellä. Somerniemellä vaikutti myös kirjailija Helvi Hämäläinen, jonka muistojuhlaa vietettiin vuonna 2003.^[6]

Vuonna 1975 perustettu Somerniemi-seura on vireä kotiseutuyhdistys. Se järjestää kotiseutujuhlia ja kesätoritapahtumia ja harjoittaa julkaisutoimintaa. Runsasjärvinen ja alle 100 km päässä Helsingistä sijaitseva Somerniemi on myös vilkas kesämökkipaikkakunta.

Kylät

Härjänlahti, Härjänoja, Jakkula, Kaskisto, Keltiäinen, Kopila, Mäyrämäki, Oinasjärvi, Palikainen, Salkola, Suojoki, Vesanoja, Viuvala

Katso myös

• Hiidenlinna
• Ämyri

Lähteet

Aiheesta muualla

• Somerniemi-seura
• Somerniemi.fi -sivusto