Liittyvät haut
tallinna botaanikaaed tallinna jalgpalli klubi tallinna jalgpallikool tallinna kalev (koripallo) tallinna kaubamaja tallinna sadam tallinna sport tallinna teletornSynonyymit
rääveliMainittu sivuilla
ystävyyskaupunkiLäheisiä sanoja
talli talliajaja tallimestari tallimääräys tallipäällikkö tallium VastausWikiKysy mitä tahansa käyttäjäyhteisöltä
Sivistyssanakirja: tallinna
Valitettavasti määritelmää sanalle tallinna ei löytynyt.
Synonyymisanakirja: tallinna
tallinna
rääveli.
Rimmaavat sanat: mikä rimmaa 'tallinna' sanan kanssa?
tallinna rimmaa näiden kanssa:
kuninkaanlinna, laiskanlinna, linna, lippulinna, lumilinna, maurilaislinna, muinaislinna, pilvilinna, presidentinlinna, rauniolinna, ritarilinna...
Katso kaikki "tallinna" sanan kanssa rimmaavat sanat
Wikipedia-tietosanakirja:
| Tallinna (Tallinn) |
|||
 |
|||
|
|||
  Tallinna
|
|||
| Koordinaatit: | |||
|---|---|---|---|
| Valtio |  Viro |
||
| Maakunta | Harjumaa | ||
| Perustettu | Ennen vuotta 1154 | ||
| – Kaupunginjohtaja | Edgar Savisaar | ||
| Pinta-ala | |||
| – Kaupunki | 159 km² | ||
| Korkeus | 44 m | ||
| Väkiluku (1.1.2012) | |||
| – Kaupunki | 416 144 | ||
| Aikavyöhyke | UTC+2 | ||
| – (Kesäaika) | UTC+3 | ||
| Lähteet: [1] = Pinta-ala ja väkiluku | |||
| Verkkosivusto: Tallinn | |||
Tallinna (viroksi Tallinn [ˈtɑlʲˑinˑ], aikaisemmin saks. Reval eli suom. Rääveli, vanhassa suomessa joskus Kesoniemi tai Kesoi[2]) on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle. Kaupungin väkiluku on 416 144 (1.1.2012) ja se on Viron suurin asutuskeskus.[1]
Viron kielen lisäksi kaupungissa puhutaan laajalti venäjää. Tallinnan pormestari on Edgar Savisaar.
Sisällysluettelo |
Maantiede ja ilmasto
Tallinna sijaitsee Suomenlahden etelärannalla. Kaupungin alueella on yhteensä 46 kilometriä rantaviivaa, ja siihen kuuluu kolme suurehkoa niemimaata: Koplin, Paljassaaren sekä Kakumäen niemimaa. Keskustan eteläpuolella sijaitsee myös pieni Ülemistejärvi.
Tallinnalle ovat tyypillisiä kylmät talvet, viileät ja vähäsateiset keväät, lämpimät kesät ja pitkät sateiset syksyt. Ilman keskilämpötila on helmikuussa −5 °C ja heinäkuussa 16 °C.[1]
|
Tallinnan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
Lähde: Weather Information for Tallinn World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 6.7.2009.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Historia
Tanskan valta
Tallinnan nimen uskotaan tulevaan Taani linn-sanasta, joka tarkoittaa tanskalaisten kaupunkia tai linnaa.[3] Tanskalaiset hallitsivat Tallinnaa Lindanisen taistelusta 1219 alkaen. Vuonna 1285 kaupunki liittyi hansaliittoon.[4] Tallinnalla oli Riian ohella tärkeä rooli Venäjälle suuntautuvan kaupan välittäjänä.
Saksalaisen ritarikunnan aika
Vuonna 1346 Tanska myi Tallinnan saksalaiselle ritarikunnalle. Tallinna jakautui Toompean linnaan, jossa hallitsivat feodaaliruhtinaat sekä käsityöläisten ja porvareiden alakaupunkiin, jossa vallitsi kaupungin laki, ja jossa valtaa piti kaupungin raati.
Ruotsin valta
Tallinna siirtyi vuonna 1561 Ruotsille ja edelleen Venäjän keisarikunnalle 1721. Tallinna, kuten muukin Viro, säilytti saksalaisen hallinnon ja instituutiot Venäjän vallan loppupuolelle asti.
Itsenäisyysjulistus ja pääkaupunki
Vuonna 1918 Viro julistautui itsenäiseksi saksalaisten hyökättyä Latviasta Viron kautta kohti Petrogradia Brest-Litovskin rauhanneuvotteluiden juututtua Neuvosto-Venäjän passiiviseen vastarintaan. 24. helmikuuta 1918 annetun itsenäisyysjulistuksen jälkeen Viron itsenäisyyshallitus joutui painumaan maan alle, koska saksalaiset eivät hyväksyneet itsenäisyyttä. Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan kykeni virolaishallitus toimimaan ja Tallinnasta tuli maan pääkaupunki. Vuodenvaihteessa 1918/1919 kuitenkin neuvostovenäläiset joukot hyökkäsivät idästä, ja rintama siirtyi kymmenien kilometrien päähän Tallinnasta. Suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia vapaaehtoisia tuli Viroon puolustuksen tueksi.
Neuvostoliiton aika
Viro teki sopimuksen painostettuna Neuvostoliiton kanssa 1939, ja vältti talvisodan kaltaisen tapahtuman. Seuraavana vuonna 1940 Neuvostoliitto jatkoi painostusta ja lopulta otti vallan Virossa 1940. Viro muuttui neuvostotasavallaksi ja elokuussa 1940 Neuvostoliiton jäseneksi, Eestin sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Natsi-Saksan hyökättyä liittolaistensa ja kanssasotijoidensa kanssa Neuvostoliittoon Viron alueesta tuli Viron päähallintopiiri, joka kuului Ostlandin valtakunnankomissariaattiiin vuoteen 1944 saakka, jolloin Eestin sosialistinen neuvostotasavalta palautui.
Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat ADD pommitti kaupunkia raskaasti 9.–10. maaliskuuta 1944, jolloin 53 % siitä tuhoutui ja 1 400 ihmistä sai surmansa.[5] Saksalaisten vetäydyttyä Puna-armeija hyökkäsi Tallinnaan 22. syyskuuta 1944 ja Viro siirtyi taas Neuvostoliiton miehittämäksi, Viron sosialistiseksi neuvostotasavallaksi, jonka pääkaupunki Tallinna oli.
Tallinnassa pidettiin vuoden 1980 kesäolympialaisten purjehduskilpailut, vaikka kisat muilta osin pidettiin Moskovassa.
Vuonna 1987 Tallinnassa oli lähes 500 000 asukasta, mutta Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen runsaasti venäläisasukkaita on lähtenyt kaupungista. Tallinnasta tuli jälleen itsenäisen Viron pääkaupunki vuonna 1991.
Nykyaika
Tallinnan vanhakaupunki otettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1997.
Vuonna 2011 Tallinna on yhdessä Turun kanssa Euroopan kulttuuripääkaupunki.
Liikenne
Tallinnaa palvelee Tallinnan Lennart Meri -lentoasema noin neljän kilometrin päässä keskustasta Tarton maantien varrella.
Tallinnan rautatieasemista suurin on Baltian rautatieasema.
Matkailu Suomenlahden yli on suosittua. Matka Helsingistä Tallinnaan kestää kaksi tuntia autolautalla ja pikalaivalla noin 1,5 tuntia. Tallinnan matkustajasatama sijaitsee keskustan välittömässä läheisyydessä. Reittilento kestää 30–35 minuuttia. Copterlinen helikopterilla lento kesti 18 minuuttia, mutta lennot keskeytettiin huonon kannattavuuden takia joulukuussa 2008.
Kaupungin sisäistä joukkoliikennettä hoitavat useat linja-auto- ja johdinautoreitit, joiden lisäksi on neljä raitiovaunulinjaa (linja 1 kulkee Kadriorgin ja Koplin välillä, linja 2 kulkee Ülemisten ja Koplin välillä, linja 3 kulkee Tondin ja Kadriorgin välillä ja linja 4 kulkee Tondin ja Ülemisten välillä).[6]
Aluejako
.svg)
Tallinna on jaettu kahdeksaan kaupunginosaan (linnaosa), joilla on kullakin oma hallinto. Kukin kaupunginosa jakaantuu vielä asuntoalueisiin (asum).
Tallinnan vanhakaupunki jakautui aikoinaan feodalistiseen Toompeanmäkeen, jossa on muun muassa valtionhallintoa, sekä Alakaupunkiin (viroksi all-linn), jossa asuivat kauppiaat ja käsityöläiset ja jota hallitsi aatelin asemesta porvareiden kaupunginraati.
| Kaupunginosa | Pinta-ala | Väkiluku |
|---|---|---|
| Haabersti | 18,6 km² | 35 000 |
| Kesklinn | 28,0 km² | 3 985 |
| Kristiine | 9,4 km² | 27 531 |
| Lasnamäki | 30,0 km² | 114 257 |
| Mustamäki | 8,0 km² | 62 219 |
| Nõmme | 28,0 km² | 35 043 |
| Pirita | 18,7 km² | 8 507 |
| Põhja-Tallinn | 17,3 km² | 52 573 |
Nähtävyyksiä
Raatihuoneentorin ja historiallisen Vanhankaupungin lisäksi Tallinnassa on paljon museoita, esimerkiksi kaupunginmuseo, Viron historiallinen museo entisessä Suurkillan talossa, kidutusmuseo, luonnontieteellinen museo, taidemuseo ja palontorjuntamuseo. Vanhankaupugin silhuetille ovat tunnusomaisia vanhojen kirkkojen korkeat tornit: Olevisten kirkko, Pyhän Hengen kirkko (Pühavaimu kirik), Pyhän Nikolaoksen kirkko (nykyisin museona) ja tuomiokirkko. Muita nähtävyyksiä ovat esimerkiksi kaupunginmuuri, tv-torni ja kasvitieteellinen puutarha sekä laululava, jossa joka viides vuosi pidetään Tallinnan laulujuhlat. Tallinnassa on myös eläintarha, joka on varsinkin lapsiperheiden suosiossa.
Tallinnan keskiaikainen kaupunginmuuri oli aikanaan tehokas puolustuseste. Aikanaan 16 metriä korkeasta, kolme metriä leveästä ja neljä kilometriä pitkästä muurista on jäljellä kaksi kilometriä ja 26 tornia.
Metsäkalmisto
Metsäkalmiston hautausmaa sijaitsee Piritasta sisämaahan lähtevän tien varrella ennen televisiotornia.
Metsäkalmistoon on haudattu Viron kuuluisuuksia Kuuluisuuksien könkäälle, muun muassa
- Kuoronjohtaja Gustav Ernesaks (1908–1993)
- Šakkimestari Paul Keres (1916–1975)
- Kansallisrunoilija Lydia Koidula (1843–1886)
- Presidentti Lennart Meri (1929–2006)
- Oopperalaulaja Georg Ots (1920–1975)
- Olympiapainija Kristjan Palusalu (1908–1987)
- Viron ensimmäinen presidentti Konstantin Päts (1874–1956)
- Kansalliskirjailija A. H. Tammsaare (1878–1940)
- Kirjailija Friedebert Tuglas (1886–1956)
- Säveltäjä Raimond Valgre (1913–1949)
Opiskelu
Tallinnassa on useita niin yksityisiä kuin valtiollisiakin yliopistoja. Suurimmat valtiolliset yliopistot ovat:
- Tallinnan yliopisto, jossa opiskelee 6 978 opiskelijaa. Aiemmin koulu toimi nimellä Tallinnan pedagoginen yliopisto.
- Tallinnan teknillinen yliopisto, jossa opiskelee yli 12 000 opiskelijaa.
Suurimpia Tallinnassa toimivia yksityisiä yliopistoja ovat:
- Estonian Business School, joka on noin 1 100 opiskelijan kauppakorkeakoulumainen yliopisto. Yliopisto sijaitsee Tallinnan keskustassa ja sen opetuskielenä on englanti.
Muita yliopistoja Tallinnassa ovat mm. Viron musiikki- ja teatteriakatemia, Viron taideakatemia ja yksityinen yliopisto Nord.
Tallinnalaisissa yliopistoissa opiskelee (03/2006) yli 100 suomalaista ylioppilasta, jotka ovat järjestäytyneet kahteen eri opiskelijajärjestöön. Nämä ovat Tallinnan Suomalainen Opiskelijajärjestö ry (TSOJ) ja Viron Suomalaiset Kauppatieteiden Opiskelijat (VISKO). TSOJ perustettiin lokakuussa 2005 alun perin nimellä Concordia Audentesin Suomalainen Osakunta Ry (CASO). VISKO perustettiin vuonna 2004.
Kuvia
-
Osa kaupunginmuuria
-
Kaupungin muurin torneja Toompealta nähtynä.
-
Viron taidemuseon ulkomaisen taiteen kokoelma on Kadriorgin linnassa
Lähteet
- Seppo Zetterberg: Viron Historia. Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 951-746-520-3.
Viitteet
- ↑ a b c Hyödyllistä tietää (html) Tallinna Turism. Tallinn. Viitattu 11.12.2009. (suomeksi)
- ↑ Kaupunkien entiset nimet - Vastausten maailma - Visailijan tietopankki
- ↑ Zetterberg 2007, s. 68
- ↑ Cornelius Hasselblatt ja Kai Ulrich Müller: Estland, s. 43. Otava. ISBN 951-1-13017-X. (ruotsiksi)
- ↑ Lappi, Ahti: ADD:n veteraanipilotti vierailulla Suomessa Ilmatorjuntaupseeri-lehti. 2004. Viitattu 28.12.2008.
- ↑ Tallinnan raitiovaunut
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tallinn Wikimedia Commonsissa- Helsinki–Tallinna-seura
- Kaupungin virallinen kotisivu (viroksi) (venäjäksi) (englanniksi)
- Matkaopas aiheesta Tallinna Wikitravelissa (suomeksi)
- Panoraam Tallinnassa oldtallinn.com
- Tallinn Life: A guide to Tallinn in English (englanniksi)
- Tallinnan ravintolat, baarit, pubit, klubit, kahvilat.
- Hotelli Tallinnasta
- ViroWeb - Matkailutiedot Virosta
- YLE Elävä arkisto - Päivä Tallinnassa (video, 1965)
- YLE Elävä arkisto - Toompean varjossa ja Estonian parrasvaloissa (audio, 1937)
- Tallinnan Kartta
- Pieni matkaopas: Tallinna
- Tallinnaa käsittelevä blogi
- Tallinna
- Tallinnassa tapahtuu
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Lahdet | Koplinlahti – Paljassaarenlahti - Tallinnanlahti |
| Järvet | Harkun järvi – Ülemisten järvi |
| Puistot ja luonto | Kadriorgin puisto – Lillepin puisto – Luostarimetsä – Metsäkalmisto - Saksan sotaväen kalmisto - Sisälinnan kalmisto – Sotaväen kalmisto |
| Tallinnan vanha kaupunki | Toompea | Alakaupunki |
| Merenkulku | Suur Tõll | Lembit |
| Katso myös | Tallinnan evakuointi |
| Liikuntapaikat | Kalevin vesipuisto – Piritan purjehduskeskus |
| Urheiluseurat | FC Ajax Lasnamäe | FC Flora Tallinn | FC Levadia Tallinn | FC TVMK | JK Tallinna Sadam |
| Liikennekeskukset | Baltian rautatieasema | Lillekülan rautatieasema | Tallinnan Lennart Meri -lentoasema | Lentosatama | Tallinnan linja-autoasema | Tallinnan satama | Tondin seisake |
| Tallinnan kautta kulkevat tiet | E20 | kantatie 8 | kantatie 11 | kantatie 15 |
| Kaupunki ja hallinto | Kaupunginvaltuusto – Vaakuna |
| Media | Tallinnan televisiotorni |
| Oppilaitokset | International University Audentes | Tallinnan teknillinen yliopisto | Tallinnan yliopisto |
Abja-Paluoja | Antsla | Elva | Haapsalu | Jõgeva | Jõhvi | Kallaste | Karksi-Nuia | Kehra | Keila | Kilingi-Nõmme | Kiviõli | Kohtla-Järve | Kunda | Kuressaari | Kärdla | Lihula | Loksa | Maardu | Mustvee | Mõisaküla | Narva | Narva-Jõesuu | Otepää | Paide | Paldiski | Pärnu | Põltsamaa | Põlva | Püssi | Rakvere | Rapla | Räpina | Saue | Sillamäe | Sindi | Suure-Jaani | Tallinna | Tamsalu | Tapa | Tartto | Tõrva | Türi | Valga | Viljandi | Võhma | Võru
| Amsterdam · Andorra la Vella · Ateena · Belgrad · Berliini · Bratislava · Bern · Bryssel · Budapest · Bukarest · Chișinău · Dublin · Helsinki · Kiova · Kööpenhamina · Lissabon · Ljubljana · Lontoo · Luxemburg · Madrid · Minsk · Monaco2 · Oslo · Praha · Pariisi · Podgorica · Pristina1 · Reykjavík · Riika · Rooma · San Marino · Sarajevo · Sofia · Skopje · Tallinna · Tirana · Tiraspol1 · Tukholma · Vaduz · Valletta · Varsova · Vatikaanivaltio2 · Vilna · Wien · Zagreb |
|
Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara · Astana · Baku · Jerevan · Moskova · Nikosia · Suhumi1 · Tbilisi · Tskhinvali1 |
|
1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. |
Koordinaatit:
Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)
Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle
Käännökset: tallinna
tallinna
Keskustelu: tallinna
Linkki tälle sivulle:
Etsi toista sanaa