talvi

Talvi on yksi neljästä vuodenajasta. Tähtitieteessä se määritellään talvipäivänseisauksesta kevätpäiväntasaukseen; klimatologiassa eli ilmastotieteessä käytetään usein määritelmää joulukuun alusta helmikuun loppuun.^[1] Vastaavasti eteläisen pallonpuoliskon talvi kattaa kesä-, heinä- ja elokuut.

Talven määritelmiä

Auringonnousu Ruppbergillä, Thüringenin osavaltiossa, Saksassa.

Pohjoisella pallonpuoliskolla tähtitieteellisen määritelmän mukaan talvi alkaa talvipäivänseisauksesta 21. tai 22. joulukuuta ja päättyy kevätpäiväntasaukseen 20. tai 21. maaliskuuta. Eteläisellä pallonpuoliskolla vastaavasti talvipäivänseisaus on kesäkuun 20 tai 21 päivä, ja tähtitieteellinen talvi jatkuu siitä syyskuun 20 . tai 21. päivään.

Kaamos eli vuotuinen ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle, ajoittuu vain puoliksi tähtitieteelliseen talveen, puoliksi syksyyn, sillä talvipäivänseisaus on sen keskimmäinen päivä. Esimerkiksi Utsjoella kaamos alkaa 27. marraskuuta ja päättyy 17. tammikuuta, joka on vuoden ensimmäinen päivä, jolloin aurinko nousee.

Monissa meteorologisissa yhteyksissä talvi ja muut vuodenajat määritellään lämpötilan rajojen mukaan.^[2] Suomessa määritellään termiseksi talveksi se aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi pakkasen puolella.^[3] Terminen talvi ajoittuu selvästi myöhemmäksi kuin kaamosaika; esimerkiksi Suomessa vuoden kylmin lämpötila mitataan useimmiten helmikuussa.^[4]

Lauhkeimmilla ilmastovyöhykkeillä termistä talvea ei ole lainkaan; muiden määritelmien mukainen talvi kuitenkin on ja usein se tuo kesän kuumuuden ja kuivuuden jälkeen tervetulleen viileyden ja sateet. Tropiikissa talvikausi, jota nimitetään myös viileäksi kaudeksi, katkaisee kesän monsuunin ja aloittaa kuivan kauden.

Talvista toimintaa

Talviurheilu on urheilua, jossa hyödynnetään lunta ja jäätä. Jäätiet lyhentävät ajomatkoja järviseudulla, ja tekevät saaristossa mahdollisiksi kuljetukset autolla paikkoihin, joihin ei kesällä pääse.

Rakentaminen on yleisempää kesällä, jolloin lämmitys- ja valaistuskulut ovat pienemmät eikä materiaaleja tarvitse suojata lumelta. Talvella voi kuitenkin saada työvoimaa edullisesti rakennustyömaille.^[5]

Talvi luonnossa

John Everett Millais, Glen Birnam, 1890–91.

Kasvillisuuden lepokausi ajoittuu talveen, koska silloin on vähemmän auringonenergiaa käytettävissä yhteyttämiseen, ja lämpötila laskee usein niin alas, että jäätyvät nesteet voisivat rikkoa soluja. Eri kasvilajeilla on eri tapoja talvehtia: yksivuotiset kuolevat pois ja talvehtivat siemeninä, ja monivuotiset suojaavat tärkeät osansa tavalla tai toisella.

Myös eläimillä on erilaisia talvehtimistapoja. Muuttolinnut siirtyvät pois ankarimman talven alueelta joko lauhkeammalle vyöhykkeelle tai jopa toisen pallonpuoliskon kesään.

Suomessa ja muualla Pohjolassa vuosikohtaiset erot talvisäissä ovat suuret. Kylmiä talvia olivat mm. talvet 1986–1987, 1993–1994, 1995–1996, 2002–2003, 2005–2006, 2009–2010 ja 2010–2011. Lämpimiä talvia taas olivat mm. talvet 1988–1989 1991–1992, 1992–1993, 2000–2001, 2004–2005, 2006–2007 sekä 2007–2008 (viimeiseksi mainittu oli erityisen historiaan jäävä; sen aikana Helsingissä pysyvä terminen talvi ei alkanut juuri koskaan, ja keskilämpötila oli mittaushistorian korkein Ilmatieteen laitoksen mukaan). Keskimääräisiä talvia: mm. 1997–1998, 2001–2002, 2003–2004 ja 2008–2009.

Katso myös

• Kevät
• Kesä
• Syksy
• Takatalvi

Lähteet

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Talvi.