työ

Sivistyssanakirja: työ

työ

(ihmisen) tietoisesti jonkin tehtävän suorittamiseen tähtäävä toiminta, työnteko, työskentely, toiminta. esim. Kevyt, raskas työ. Henkinen, ruumiillinen työ. Sosiaalinen työ. Lääkärin työ myös »« . Työn (tuottama) ilo. Tehdas-, metsä-, toimistotyö. Tietotyö. Tutkimustyö. Järjestö-, koulutyö. Pakkotyö. Tehdä työtä. Kyetä työhön tekemään työtä. Ryhtyä työhön. Olla työssä, työn touhussa. Elää rehellisellä työllä, kättensä työllä, omalla työllään. Uuvuttaa itsensä työllä. Työ tekijäänsä kiittää [= tekijä tuntee tyydytystä hyvin tehdystä työstä] SL . Jk on työn alla, alaisena paremmin: tekeillä. Työ (on) miehen kunnia SL . Ei työ tehden lopu SL . Mon., varsinkin (arkikieltä) esim. Puskea, paiskia töitä. Ruvetaanpas töihin, pojat!
kova, ankara ponnistus, urakka, uurastus, aherrus, raadanta
vaiva, vaivannäkö. esim. Tien avaamisessa oli suuri työ. Minulla oli täysi työ omienkin asioideni hoidossa. Oli kova työ saada hänet suostumaan. Jk on kovan, suuren työn takana vaatii suuria ponnistuksia. Korjaus teetti paljon työtä. Kyllä se työstä kävi oli raskasta, vaivalloista. Työllä ja tuskalla raivattu pelto. Töin tuskin hädin tuskin, nipin napin, vaivoin. Ehti töin tuskin mukaan.
kerrallisesta, yksittäisestä toiminnasta: suoritus, tehtävä, toimi, askare, puuha. esim. Vaikea, helppo työ. Naisten ja miesten työt. Viimeistelytyö. Aloittaa jokin työ. Saada työ tehtäväkseen. Työ jäi kesken. Sai työnsä jo valmiiksi. Poistua työnsä äärestä. Tiskaaminen oli lasten työnä. Virkatyönä tehty selvitys. Töitä oli paljon. Hänellä on nykyään liikaa työtä, töitä. Työ tekijäänsä neuvoo [= työn oppii sitä tehdessään] SL . Tehdä työtä käskettyä niin kuin käskettiin. Uusi johtaja alensi ensi työkseen palkkoja. Kävi työkseen [= varta vasten] tarkistamassa asian. Muistutti työkseen tai töikseen [= alinomaa] asiasta.
ansio-, palkkatyö, toimi, virka. esim. Tunti-, urakkatyö. Ansio-, leipätyö. Työllisyystyö. Kolmivuorotyö. Hakea työtä. Käydä työssä. Hän oli työssä leipomossa. Tehtaassa on työtä sadalle työntekijälle. Työssä sattunut tapaturma. Soittaa työnään orkesterissa. Mitä hän tekee työkseen? Mon. varsinkin työpaikasta, työelämästä. esim. Mennä junalla töihin. Oli poissa töistä. Palasi lomalta töihin. Meni lasten kasvettua töihin.
jonkin tekemiseen käytettävä tai tarvittava työmäärä. esim. Siinä on vielä kahden päivän työ. Työtä ja aikaa säästävä menetelmä. 6. tekotapa, kädenjälki. esim. Jk on hyvää, huonoa, ensiluokkaista työtä. Sarja-, tarkkuus-, käsityö. Tusinatyö. 7. työnteon tulos, aikaansaannos, valmiste, tuote. esim. Neule-, takotyö. Hopea-, korityö. Vesivärityö. Diplomityö. Taiteilijan tunnetuin työ. Oppilastöiden näyttely. Kotimaista työtä olevat kengät. 8. teko. esim. Päivän hyvä työ. Ihme-, surma-, tuho-, verityö. Teki miehen työn. Murto oli ammattimiesten työtä. Kenen työtä tämä sotku on? 9. yleensä toiminta. esim. Juoksevan veden ja tuulen työ eli eroosio. Nyrkkeilijän jalkatyö. Lihastyö. Aivot tekivät koko ajan työtä ongelman kimpussa. Surutyö. 10. (Fysiikka) energian muuttuminen toiseen muotoon voiman vaikuttaessa. esim. Lämpöenergian muuttaminen mekaaniseksi työksi. Työn mittayksikkö joule. 1korttip., us. mon. korttien sekoitus ja jako. esim. Kenen työt? Tee työ(t) ja opi pelaamaan! SP .

Linkitä työ

työ

(persoonapronomini) Pohjois-Karjalassa ja kaakkoismurteissa: te

Alkuperä:
suomalais-volgalainen tewe; sukulaissanat viro töö. Englanniksi work

Taivutus:
yksikön genetiivi työn
yksikön partitiivi työtä
yksikön illatiivi työhön
monikon genetiivi töiden töitten
monikon partitiivi töitä
monikon illatiivi töihin

Liittyvät sanat: työttömyys, työllisyys, työllistää

Synonyymisanakirja: työ

työ

tehtävä, ammatti, toimi, askare, homma, puuha, raataminen, aikaansaannos, luomus, teos, tuote, askarointi, askarrus, askartelu, puuhailu, toiminta, touhu, työnteko, työskentely, ahdistus, saavutus.

Vastakohdat: rentoutuminen

Liittyvät sanat: työaika, työaikakello, työala, työansio, työapu.

Slangisanakirja: työ

arbis: työväenopisto
Bygga: Työväentalo : Byggan jortsut meni multa ihan penkin alle.
duunari: työläinen : Duunari on liksasa tseenannu, eiks je?
duuni: työ / työpaikka : Mikä duuni tää on, senku koisaat päivät pitkät.
duunifrendit: työtoverit
duunikeikka: työtehtävä
duunimesta: työpaikka : Mis sun duunimestas on ja paljo saat liksaa?
duunipäivä: työpäivä
firula: työkoti
jobi: työpaikka / työ : Mullon kyl aika kliffa jobi.
jopi: työ / tehtävä
keikka: työ / homma / esiintyminen : Mull ois ens viikolla pari keikkaa.
kellokalle: työnarvioitsija / edelliseen verrattava hlö
kilometritehdas: työttömyysjono (kortisto)
kortisto: työttymyyskortisto
mylly: työnvälitystoimisto / työvoimatoimisto : Saaks myllyn kautta mitää kunnon duunii?
pomo: työpaikan esimies
sirppiliiteri: työväentalon yleisnimitys
skuffaa: työntyä / tungeksia
skuffaa: työntää / tyrkätä / pystyttää : Tuu skuffaa tää lodju skobeen mun kans.
skutaa / skuttaa: työntää
skuttaa: työntää
tuuppaa: työntää
tyrkkää: työntää
työkkäri: työvoimatoimisto

Slangi.net

Esimerkit: työ

Sisäasiainministeri itki ja sanoi, että Kiljusten tultua kasvaa työtaakka entistään suuremmaksi ja kaikkialla on poliiseja lisättävä, johon taas valtiolla ei ollut varaa.

Eräs ehdotti silloin, että kun tämä oli kaupungin puisto, niin tietysti asia lähinnä koski valtuustoa, ja siis sen on hankittava sekä ainekset että työmiehet.

Mutta vaikka Pupu teki ahkerasti työtä, niin ei hän päässyt pitkällekään.

Rimmaavat sanat: mikä rimmaa 'työ' sanan kanssa?

työ rimmaa näiden kanssa:

ahtaustyö, aivotyö, ajattelutyö, ajatustyö, ammattityö, ansiotyö, ateljeetyö, diplomityö, eduskuntatyö, elämäntyö, esityö, etätyö, evankelioimistyö, filigraanityö, firaabelityö, freelancetyö, gradutyö, hallitusyhteistyö, hanttityö, harjoitustyö, harrastustyö, heinätyö, herätystyö, hirmutyö, hoitotyö, hoivatyö, hopeatyö, huoltotyö, hätäaputyö, hätätyö, hävitystyö...

Katso kaikki "työ" sanan kanssa rimmaavat sanat

Wikipedia-tietosanakirja: työ

Tämä artikkeli käsittelee ihmisten tekemää työtä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Nainen korjaamassa riisinversoja Kambodžassa.

Posliiniverstaan koristelija työssään Kiinassa.

Työ on moniulotteinen käsite, jolla tavallisimmin tarkoitetaan ihmisen toimintaa, joka tähtää elannon hankkimiseen vallitsevassa taloudellisessa ja sosiaalisessa ympäristössä. Tässä merkityksessä työ sisältää myös ne toimet, joita ihminen tekee vapaa-ajalla oman työkykynsä ylläpitämiseksi (esimerkiksi kotityöt). Suppeammassa merkityksessä työ tarkoittaa vain palkkatyötä.

Työ voikin työnteon lisäksi tarkoittaa myös työn tuloksia, joita ihmiset voivat vaihtaa keskenään vaihtotaloudessa. Tämä edellyttää työnjakoa.

Työmarkkinoilla ihmiset tarjoavat työvoimaansa ja työnantajat (tai yritykset) kysyvät työvoimaa.^[1] Työmarkkinoita voidaan tarkastella markkinoina, mutta käytännössä työmarkkinat eroavat täydellisen kilpailun mallista erityispiirteiden takia.^[1] Mitä kysytympää työvoima on työmarkkinoilla, sitä korkeammaksi työntekijän palkka muodostuu; toisaalta suuri palkka voi merkitä vähäistä vapaa-aikaa.^[1]

Palkkatyö

Lewis Hine, Voimalan mekaanikko työskentelemässä höyrypumpulla, 1920.

Palkkatyö on työn muoto, jossa työntekijä tekee työtä työnantajalle ja saa siitä rahallisen korvauksen eli palkkaa. Palkkatyön ehtoja säätelevät Suomessa lait (mm. työaikalaki), yleissitovat työehtosopimukset ja työsopimukset.

Historiallisesti palkkatyötä ei aiemmin ole ollut nykyisessä mittakaavassa vaan se muuttui tavallisimmaksi työn muodoksi vasta teollisen kapitalismin myötä. Kapitalismia arvostelevan marxilaisen taloustieteen mukaan palkka ei ole korvaus työstä, vaan palkkatyöntekijä myy työvoimansa (voimanlähteensä) työnantajan käyttöön ja työnantaja myy tavarassa palkkatyöntekijän energiaa: työnantaja vuokraa työntekijän työvoiman käyttöönsä vain, jos hän voi myydä energiaa isommasta arvosta kuin on työvoiman vuokra.

Työtyyppejä

Vakinainen työ

Vakinainen työ tarkoittaa sitä, että työsuhteen loppumisesta ei olla erikseen sovittu, eli töitä on toistaiseksi.

Määräaikainen työ

Määräaikainen työ on kyseessä silloin, kun työsopimuksessa lukee työn tarkka alkamis- ja loppumisaika. Määräaikaisuutta voidaan jatkaa, mutta työn "ketjuttamiselle" tällä tavalla on asetettu omat rajansa.

Kokopäivätyö

Kokopäivätyössä työntekijän työaika kestää koko työpäivän, Suomessa yleensä enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.

Osa-aikatyö

Osa-aikatyö on kokopäivätyön "pilkottu" versio, jossa yleensä päivittäinen tai viikoittainen työaika on lyhyempi kuin kokopäivätyössä; työtä on esimerkiksi 4 tuntia päivässä tai kolmena päivänä viikossa. Esimerkiksi myyjät tekevät tätä työtä usein.

Kesätyö

On opiskelijoiden ja koululaisten tärkein työssäkäyntimuoto. Joskus tyypillisesti 2–4 kuukautta kestävä kesätyö on harjoittelua ammattiin valmistauduttaessa.

Etätyö

Etätyössä työntekijä ei tee työtä työpaikalla, vaan esimerkiksi kotona tai työnantajan järjestämässä työhuoneessa tyypillisesti tietokoneyhteyden varassa. Etätyötä saatetaan tehdä osa-aikaisesti, vaikkapa yhtenä päivänä viikossa, ja olla muulloin työpaikalla.

Hajautettu työ

Perinteisen etätyön lisäksi työtä tehdään 2000-luvulla työmatkoilla ja liikennevälineissä. Vuonna 2009 arvioitiin jo joka toisen suomalaisen tekevän työtä muuallakin kuin varsinaisella työpaikallaan. Ja kehittyneet tietoliikenne yhteydet mahdollistavat varsinkin asiantuntijatyön tekemisen paikasta riippumatta.^[2]

Freelance-työ

Freelance-työntekijällä on monta työnantajaa. Vapaata työtä tekevät esimerkiksi monet toimittajat, tulkit ja näyttelijät. "Free" työskentelee usein itse hankkimassaan ja kalustamassaan työhuoneessa.

Talkootyö

Talkootyö tehdään verovapaasti, koska talkootyöstä ei makseta palkkaa, on talkootyö vapaaehtoistyön muoto. Talkootyössä yleensä emäntä tarjoaa talkooväelle ruuat, juomat kuin myös perinteisesti saunottaa väkeä. Usein on kuitenkin tapana, että talkootyötä voidaan tehdä vastavuoroisesti.

Tyypillisiä talkootöitä ovat olleet perinteisesti maaseudulla esimerkiksi rakennustalkoot, heinätalkoot ja perunannostotalkoot.

Talkootyötä varten isännän kannattaa harkita talkoovakuutusta tapaturmien varalta.

Pimeä työ

Pimeä työ on laitonta ja siinä työntekijä tekee työn verovapaasti, työnantaja ja työntekijä eivät tee työsopimusta. Työntekijä ei saa työstä eläkettä ja palkan saa suoraan käteen.

Pakkotyö

Pakkotyötä on käytetty sortotoimenpiteenä ja rangaistuksena vankiloissa ja kriisitilanteissa, kuten sodissa. Saksassa toisen maailmansodan aikana ase- ja puolustusteollisuudessa käytettiin pakkotyötä, johon otettiin sotavankeja, juutalaisia ja muita vähemmistökansallisuuksia yhteensä lähes 12 miljoonaa ihmistä^[3]. Yhdysvalloissa internoitiin japanilaisia Pearl Harborin hyökkäyksen jälkeen, ja monet joutuivat työskentelemään ylläpitonsa hyväksi. Suomessa sotavankeja käytettiin maatiloilla ja sahoilla työvoimana, kun miespuolinen kantaväestö oli rintamalla ^[4]. Ranska lähetti väkivalta- ja omaisuusrikoksista tuomittuja kansalaisiaan merentakaisille alueilleen Guayanaan pakkotyöhön, joka saattoi olla karkotuksena elinikäinen^[5]. Australian liittovaltion eurooppalaisperäinen väestö on pääosin pakkotyöhön 1700–1800-luvuilla lähetettyjen rikollisten jälkeläisiä.^[6]^[7]

Keisarillisella Venäjällä pakkotyölaitosta kutsuttiin nimellä katorga. Neuvostoliitossa ihmisiä koottiin työleireille erityisesti Josif Stalinin aikana. Pakkotyövoimalla toteutettiin suuria investointihankkeita, kuten rakennettiin rautateitä ja voimalaitoksia. Järjestelmä oli osa kommunistisen puolueen organisoimaa valtioterrorismia, jossa vallitsevaan yhteiskuntajärjestelmään sopeutumattomia henkilöitä kriminalisoitiin. Pakkotyö oli myös osa Neuvostoliiton harjoittamaa valtiokapitalismia, jossa työstä aiheutuva kustannus pyrittiin laskemaan mahdollisimman alas ja sitä kautta saavutta mahdollisimman suuri hyöty kansantaloudelle. Tyypillisenä esimerkkinä voidaan mainita Vienanmeren–Itämeren kanava.^[8]

Lapsityö

Lapsityö on myös usein laitonta. Siinä alaikäinen on työntekijänä. Lapsille ei tarvitse maksaa niin paljon palkkaa kuin aikuiselle, minkä takia lapsityövoimaa käytetään esimerkiksi rutiiniluonteisissa kokoonpanotehtävissä ja muissa vähäistä perehdyttämistä ja koulutusta vaativissa tehtävissä.

Huonoimmissa tapauksissa lapset joutuvat lapsisotilaiksi tai -prostituoiduiksi. Heitä käytetään myös huumekaupan palveluksessa kuljetus- tai vartiointitehtävissä.

Kehittyneissä maissa lapsityö on tarkkaan säädeltyä esimerkiksi työaikojen ja tehtävien luonteen osalta.

Lapsityön kielteisimpiä seurauksia on koulunkäynnin estyminen tai häiriintyminen. Kehitysmaissa lapsityö toisaalta saattaa "korvata" puuttuvaa mahdollisuutta kouluttautumiseen.

Kotityö

Kotityötä on kotona tehtävä työ, esimerkiksi lasten, vammaisten tai vanhusten hoito.

Vapaaehtoistyö

Vapaaehtoistyö työntekijä ei saa työstä palkkaa, mutta työn teettäjä saattaa esimerkiksi tarjota ruoan vapaaehtoiselle. Suomalainen versio on talkoot, jolla pyöritetään esimerkiksi monia kesä- ja kulttuuritapahtumia.

Emotionaalinen työ

Arlie Hochschild lanseerasi 1983 emotionaalisen työn käsitteen (emotional labour). Sen rinnalla on viimeistään 2000-luvulla alettu puhua esteettisestä työstä. ^[9]

Esteettinen työ

Esteettisyys työssä liittyy yleensä huonosti palkattuihin, osa-aikaisiin töihin lähinnä naisvaltaisilla palvelualoilla. Esimerkkejä ovat ravintolat, kampaamot sekä vaatteita ja kosmetiikkaa myyvät yritykset. Esteettisen työn teettäjät näkevät alaisensa osana palvelutuotettaan. Työntekijöiden tulee osata näyttää hyviltä.^[9]

Vaikka "pukupakko" koskee tyypillisesti enää johtavassa asemassa olevia, esteettinen kontrolli ajaa yksilöllisen tyylin luomiseen ja itsensä brändäämiseen. Asiantuntijoidenkin on esteettisen työkulttuurin vallitessa pystyttävä erottautumaan muista persoonallisella ulkonäöllä ja omalla tyylillään.^[9]

Yritykset myös rakentavat imagoaan avainhenkilöidensä ja näiden persoonallisen tyylin kautta.^[9]

Katso myös

Lähteet

↑ ^a ^b ^c 1. Mitä työmarkkinat ovat? Tilastokeskuksen sivusto.
↑ Marjo Mikola: Hajautettu työ vaatii uudenlaista johtamista. Resurssi, 2009, nro -, s. 5.
↑ Forced labour Under the Third Reich, osa 1 Viitattu 21.11.2010
↑ Kenraalikoppi ja sikalaryssät, Jyväskylän yliopisto, Juha Kujansuu 05-1999 Viitattu 21.11.2010
↑ [http://www.trussel.com/maig/Maigret-in-France/bagn1.htm Le bagne: The French penal colony in Guyana ] Viitattu 21.11.2010
↑ Daily Mail: Australians to learn of their convict ancestry as details of people sent down under 200 years ago are released Viitattu 21.11.2010
↑ Wellsphere: 1 in 5 Aussies have convict ancestors (24.1.2010) Viitattu 21.11.2010
↑ Kremlin kellot, muistelmia vuosilta 1933–39. Arvo Tuominen 1956. Tammi. Stalinin kanavalla karjalassa s.38.
↑ ^a ^b ^c ^d Parviainen, Jaana: Ulkonäkö ja yksilöllinen tyyli ovat työelämässä yhä tärkeämpiä. Helsingin Sanomat, 26.8.2007, s. C7.

Kirjallisuutta

Lähdeaineistoa aiheesta Kirjallisuutta työstä Wikiaineistossa
Kinnunen, Merja & Autto, Janne (toim.): Tänään töissä: Sosiologisia näkökulmia työhön. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 2009. ISBN 978-952-484-319-5.
Laaksonen, Pekka & Junnila, Laura & Nirkko, Juha (toim.): Suomalaisen työn historiaa. Leivän tähden. Kansanelämän kuvauksia 42. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1999. ISBN 951-717-854-9.
Parikka, Raimo (toim.): Suomalaisen työn historiaa. Korvesta konttoriin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 730. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1999. ISBN 951-717-964-2.
Hakala, Juha T.: Pakattu aika – Kiireen imusta hallittuun hidasteluun. Helsinki: Gummerus, 2010. ISBN 978-951-20-8350-3.
Jungner, Mikael: Toimistokuukkeli – Miksi työssä pitää olla elämyksiä ja tarkoitus. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2011. ISBN 978-952-5874-83-9.
Kinnunen, Krista: Miesten kanssa duunissa – Naisten kertomuksia työelämän syrjinnästä. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2011. ISBN 978-952-5874-84-6.

Aiheesta muualla

Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)

Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle