Liittyvät haut
uskomushoito uskomusjärjestelmä uskomuslääketiede uskomuslääkintä uskomusolentoSynonyymit
myyttimitomythelainalaisuustapaMainittu sivuilla
pitämysperäisinmyyttinenLäheisiä sanoja
uskomaton uskomattomasti uskomattomuus uskomususkomuslääkintä uskomusolento VastausWiki
Kysy mitä tahansa käyttäjäyhteisöltä
Sivistyssanakirja: uskomus
uskomus
perinnäinen uskoon perustuva käsitys jostakin (yliluonnollisesta). esim. Kansanusko (Musiikki) Haltijoihin liittyvät uskomukset.
Taivutus:
yksikön genetiivi uskomuksen
yksikön partitiivi uskomusta
yksikön illatiivi uskomukseen
monikon genetiivi uskomusten uskomuksien
monikon partitiivi uskomuksia
monikon illatiivi uskomuksiin
Synonyymisanakirja: uskomus
uskomus
myytti, mito, mythe, lainalaisuus, tapa.
Liittyvät sanat: uskomuslääkintä, uskomusolento.
Rimmaavat sanat: mikä rimmaa 'uskomus' sanan kanssa?
uskomus rimmaa näiden kanssa:
kansanuskomus...
Katso kaikki "uskomus" sanan kanssa rimmaavat sanat
Wikipedia-tietosanakirja:
Uskomus on yleiskielessä uskoon, luuloon pohjautuva käsitys, erityisesti käsitys jostakin yliluonnollisesta.[1] Tietoteoriassa, joka tutkii ihmisten tietoa ja sen pätevyyttä, uskomuksella tarkoitetaan mielentilaa, joissa yksilö on vakuuttunut jonkun väittämän totuudesta. Uskomus voi olla tietoteorian näkökulmasta joko tosi tai epätosi. Oikeutusteoriat ovat tietoteoreettisia oppeja, jotka pyrkivät selittämään väittämien tai uskomusten oikeutusta.
Englannin kielessä on kaksi sanaa kuvaamaan erilaista ”uskomista”: belief (uskomus, vakaumus, käsitys; myös uskonnollinen usko) ja faith (uskonnollinen usko, luottamus).[2]
Sisällysluettelo |
Uskomuksen määritelmä
Kuten totuuden, tiedon ja viisauden kohdalla, uskomukselle ei ole täsmällistä määritelmää, josta oltaisiin samaa mieltä. Uskomusten voidaan nähdä sijoittuvan ihmisen persoonallisuudessa joko kognitiiviseen (tiedolliseen) osa-alueeseen, jolloin ne liittyvät läheisesti tietoon, tai affektiiviseen (tunnepitoiseen, mielialaan liittyvään) osa-alueeseen, jolloin ne liittyvät enemmän asenteisiin.[3]
Erkki Pehkosen mukaan uskomuksen voidaan katsoa viittaavan vakaisiin, subjektiivisiin käsityksiin ja tietoihin, mukaan lukien tunteet, joita ei voida perustella objektiivisesti. Uskomukseen oikeuttavat syyt yksilö määrittää ja valikoi usein tiedostamattaan. Syitä voivat olla esimerkiksi yleisesti tiedetyt tosiasiat ja niistä tehdyt johtopäätökset. Uskomuksissa on näin vahva tunnepitoinen osatekijä. Käsitys viittaa korkeamman tason uskomukseen, joka on yksilön itsensä tiedostama ja pohjautuu yksilön suorittamaan tietoiseen ja tiedostetusti perusteltuun päättelyyn. Näin ne ovat uskomuksia kognitiivisempia. Kuva jostakin asiasta on Pehkosen mukaan käsityksen affektiivisempi ja spontaanimpi muunnelma.[3]
Ihmisen uskomusten kokonaisuus muodostaa hänen todellisuuskäsityksensä.[4]
Uskomusten oikeutus
-
Pääartikkeli: Oikeutusteoriat
Platonin esittämän perinteisen tiedon määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Oikeutusteoriat ovat tietoteoreettisia oppeja, jotka pyrkivät selittämään väittämien tai uskomusten perustelua ja oikeutusta. Oikeutuksella tarkoitetaan syitä, joiden vuoksi henkilö omaa uskomukset tai syitä uskomuksen totuudelle. Uskomusten oikeusteorioita ovat koherentismi, fundamentalismi, reliabilismi ja foundherentismi.
- Koherentismi on tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan uskomus voi olla tosi, vasta kun se sopii yhteen henkilön muiden uskomusten kanssa.
- Fundamentalismin mukaan on olemassa perususkomuksia tai perusoletuksia, jotka ovat oikeutettuja sellaisinaan. Perususkomukset oikeuttavat kaikki muut uskomukset.
- Reliabilismin mukaan uskomukset oikeuttaa todeksi tiedon tuottavan prosessin luotettavuus.
- Foundheretismin mukaan uskomukset ovat oikeutettuja, kun niille on löydettävissä positiivisia syitä ja ne ovat yhteensopivia aikaisempien uskomusten kanssa.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5. - ↑ ”Baggini erottaa käsitteet usko (=faith) ja käsitys (=belief = käsitys, vakaumus). Englantilaissuomalaiset sanakirjat eivät erota näitä sanoja riittävästi toisistaan. Ateisteja ei voida sanoa uskovaisiksi. Muutoinkin käsite 'usko' (=faith) on Bagginin mielestä tarpeeton. Valtion kielenkääntäjät kääntävät nykyään mielivaltaisesti kansainvälisten sopimusten sanan 'belief' sanaksi 'usko'. Aikaisemmin se käännettiin jokseenkin oikein sanaksi 'vakaumus'.” Erkki Hartikainen: Erehtymätön ateisti. Vapaa Ajattelija, 2005, nro 4. ”Religious faith is a non-rational belief in some proposition.” (”Uskonnollinen usko on ei-järkiperäinen käsitys jonkin väitteen todellisuudesta.”) Robert Todd Carroll: ”Faith” Skeptic's Dictionary. Viitattu 23.8.2007. (englanniksi)
- ↑ a b Makkonen, Taina: Luokanopettajat ja fysiikka Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos. Viitattu 20. syyskuuta 2007.
- ↑ Hartikainen, Erkki (toim.): Usko, uskomus, vakaumus Ajattele seurauksia: Peruskoulun elämänkatsomustieto 5. Viitattu 2.02.2008.
Aiheesta muualla
- Hartikainen, Erkki (toim.): Usko, uskomus, vakaumus. Peruskoulun elämänkatsomustieto 5.
- Huber, Franz: Formal Representations of Belief The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
Tämä artikkeli on Wikipediasta, johtavasta käyttäjien tuottamasta tietosanakirjasta. Sen sisältöä ei välttämättä ole tarkistettu ammattitoimittajilla (katso täysi vastuuvapauslauseke)
Wikipedia - Lahjoita Wikimedialle
Englannin sanakirja: uskomus
uskomus englanniksi
belief
Käännökset: uskomus
uskomus
saksa
Mythos (m)
kreikka
μύθος (m)
venäjä
миф (mif) m
ruotsi
myt
Liittyvät videot: uskomus
Keskustelu: uskomus
Linkki tälle sivulle:
Etsi toista sanaa tai katso uskomus synonyymit | englanniksi