pakka (2)

substantiivi

1. Tavaroiden tai esineiden joukko, joka on pakattu yhteen.

   Tuo pakka sisältää talvivaatteita.

Hait useita sanoja sisältävällä fraasilla. Kokeile hakea sanoja erikseen: pakka (2)

Etymologia

Korttipakka, tarkoittaa pelikorttien pakkaa.

Taivutus
yks. nom. pakka • yks. gen. pakan • yks. part. pakkaa • yks. ill. pakkaan • mon. gen. pakkojen pakkain • mon. part. pakkoja • mon. ill. pakkoihin

Mainittu sivuilla

pakka
korttipakka
käsipakka
keulakoroke
pinkka

Synonyymisanakirja: pakka (2)

pakka (2)

1. kasaus, levy.

Katso synonyymisanakirja

Esimerkit: pakka (2)

Vanha sananlasku sanoo.

Kommentit

Liittyvät kysymykset

Mitä tarkoittaa pakka sekaisin?

Läheisiä sanoja

pakinointi
pakinoitsija
pakista
pakka
pakkaaja
pakkaamo