pakka (2)
substantiivi
-
Tavaroiden tai esineiden joukko, joka on pakattu yhteen.
Tuo pakka sisältää talvivaatteita.
Taivutus
yks. nom. pakka, yks. gen. pakan, yks. part. pakkaa, yks. ill. pakkaan, mon. gen. pakkojen pakkain, mon. part. pakkoja, mon. ill. pakkoihin.
Hait useita sanoja sisältävällä fraasilla. Kokeile hakea sanoja erikseen:
Etymologia
Korttipakka, tarkoittaa pelikorttien pakkaa.
Katso myös: pakka, korttipakka, käsipakka, keulakoroke, pinkka
Esimerkit
Vanha sananlasku sanoo
Käännökset
Valitse kieli▼
afrikaansalbaniaarabiabulgariaenglantiespanjagaliciaHaitian Creolehepreahindihollantiiiriindonesiaislantiitaliajapanijiddiškatalaanikiinakoreakreikkakroatiakymrilatvialiettuamakedoniamalaijimaltanorjapersiaportugalipuolaranskaromaniaruotsisaksaserbiaslovakiasloveniaswahilitagalogtanskathaitsekkiturkkiukrainaunkarivalkovenäjävenäjävietnamviro
Läheisiä sanoja
pakinointi, pakinoitsija, pakista, pakka, pakkaaja, pakkaamo
Vastaukset Vastaukset.fi:ssä